Aloitussivulle
Ramsayt
Avellanit
Konsinit
Åvikin Zidbeck
Kimalan historiaa
Kartanot
Muuta Kimalasta
Puut ja pensaat
Kuvat
Unelmapuutarhoja
Puutarhalinkkejä
puisto
Kimalan puutarha ja puisto
Kimalan kartanon puutarha ja puisto on noin kahden hehtaarin laajuinen.
Valtapuuna on vuorijalava, vaahtera ja saarni sekä pähkinäpensas.
Erilaisia puu- ja pensaslajeja on yli sata (145/6.6.2003).
Puistonäkymä 27.7.1999. Kimalan puutarhassa ja
puistossa kasvaa nykyisin 145 erilaista puuta ja
pensasta. Konsinin aikana lajimäärä oli 50 - 60.
– Klikkaa suurennos.
Elokuu 2007
– Klikkaa suurennos.
Kuva puistosta syksyllä 1996...
12.9.1998...
2.11.2008
...13.10.2002 ja 21.9.2003
...ja 25.5.2003.
Lotta 30.10.2006.
5.10.2008.
Puisto oli pahasti hoitamaton ja villiintynyt 1900-luvun alusta 1970-luvulle.
Erityisesti tuomi oli vallannut alaa. Lapsena kutsuimme mieluista leikkipaikkaa
"viidakoksi". – Aloin kunnostaa puistoa kesällä 1972, tasan 300 vuotta
Kimalan kartanon perustamisen jälkeen. Kunnostus jatkuu edelleen.
Kaikki tarvittava polttopuu on saatu puistosta – kaatuneista vanhoista
vaahteroista, suurista raidoista ym. puista 30 vuoden ajan.
Näkymä takapihalta puistoon
8.6.1999.
Myrsky kaatoi puistosta vaahteroita
alkukesästä 2000. Kuva 6.6.2000.
Vanha omenapuu. Rungon
ympärysmitta
on 175 cm.
Syksyllä 2004 myrsky
runteli puuta.
Pihlaja-angervosta on muotoutumassa
punssipaviljongin viereen pienoislabyrintti.
Vasemmalla
80-luvun puolivälissä istutetut vuorijalavat.
(11.6.2003)
12.7.2003.
10.7.2006.
Lotta-afgaaninvinttikoira ja Ullis
etupihalla 11.6.2005.
Takapihan ympyrä
Takapihan koristukseksi rakensin elokuussa
1999 pikkuympyrän. Ympyrän pramea ja paljon
suurempi esikuva löytyy Öölannin Sollidenistä,
Ruotsin kuninkaan kesäpalatsin puutarhasta.
Ensi kesänä näkyy alakerran salin ikkunoista
muutakin kuin vihreää nurmea. Toivottavasti!
4.7.2000.
Pikkuympyrästä johtaa hiekkapolku
vanhalle hirsikehikkoiselle puisto-
kaivolle. Ympäröimme sen ruusuilla.
– Kuvat 4.7.2000 ja 22.7.2004.
17.7.2000.
Pertti Toukkari kuhapoikana
talon takapihalla joskus 1950-60-lukujen taitteessa.
Takapihalla oli
Aarne Toukkarin istuttamia
omenapuita.
Ruohonleikkureista ei silloin
tiedetty
mitään, ne olivat tuttuja korkeintaan Aku Ankan sivuilta.
Takapihalla oli talon naisten vihannespenkit.
Aira Toukkarin näppäämä kuva kesällä 1957
yläkerran kesähuoneestaan.
Pusulanjärven toisella rannalla näkyy valkoisena täplänä
runoilija Ilpo Tiihosen
vanhempien kesämökki, vanha
kioskirakennus, joka pystytettiin
Lahden kartanon omistajalta, Mikko Tammelta, vuokratulle tontille.
Samalla paikalla
on nykyään Juha Tammen kesämökki.
KLIKKAA SUURENNOS
Ullis ja Anna heinäkuussa 2002.
29.6.2007.
Sivun alkuun
Ramsayt
Avellanit
Konsinit
Åvikin Zidbeck
Kimalan historiaa
Kartanot
Muuta Kimalasta
Puut ja pensaat
Puu- ja pensaskuvat
Unelma-
puutarhoja
Puutarhalinkkejä
Kukkatarha 1989 –
Kukkatarhan perustimme talon itäpuoleiselle pellolle 1989. Parintuhannen
neliömetrin puutarhaa kehystävät omista siemenistä kasvatetut sembramännyt.
Uusi alue on paljon hoitoa vaativa muotopuutarha; se täydentää vanhaan
englantilaistyyliin rakennettua puistoa, jossa on myös lampi, "ankkalammeksi"
tai "ruutanalammeksi" kutsuttu.
– Kimalassa ei perinteisesti kasvanut lainkaan havupuita; aloin istuttaa
niitä vasta 70-luvulla talvimaiseman koristukseksi.
Perustimme vuonna 1989 talon itäpuoleiselle vilja-
pellolle runsaan 2000 neliömetrin laajuisen muoto-
puutarhan, "kukkatarhan". Kuva 27.7.1999.
Syksy 1991.
Heinäkuussa 2000.
Syyskuu 2002.
12.7.2003.
12.7.2003.
19.8.2001
11.8.2002.
Heinäkuu 2006.
Kukkatarhan eksoottisimpia puita
on kirjovaahtera. Kuva 12.6.00.
Kukkatarha jouluna 1997...
ja 1998...
ja tammikuussa 1999...
Kesällä 1998.
Lokakuussa 1999.
Toukokuussa 2000.
12.6.2000.
25.10.2005.
Elokuu 2000.
Joulun alla 2000.
8.1.2001
24.10.2001
Helmikuu 2002.
Elokuu 2002.
Syyskuun aamu 2002.
7.10.2002. Lumi satoi varhain...
...sulaaksen viikon kuluttua pois.
Syyskuu 2004.
25.10.2005 ja syksy 1991.
6.6.2006.
30.10.2006.
Lumettomana jouluna 30.12.2007.
30.10.2009.
Juhannusruusun aikaa 2005.
Kukkatarhassa kasvaa runsaasti yksivuotisia kukkia. Lisäämme vuosi vuodelta
helppohoitoisempien perennojen määrää. Kukkatarhan jakaa kahteen osaan
hedelmäpuiden rivistö. Pohjoispuolella on leikattu siperianpihta-aita.
Hedelmäpuiden takana on perinneruusu-rosarium,
jossa kasvaa 30 erilaista puistoruusua mm.
– nukkeruusu,
– Maiden's Blush,
– Papulanruusu;
– valkoinen, keltainen
ja vaaleanpunainen juhannusruusu;
12.7.2005.
– Persian keltaruusu
– vaaleanpunainen, valkoinen
ja punainen neilikkaruusu,
– sammalruusu,
– Napoleonin hattu,
– hansaruusu,
– Mustialanruusu,
– Valamonruusu;
– vaaleanpunainen, keltainen
ja punainen renessanssiruusu;
Renessanssiruusu intoutui
kukkimaan kuivan kesän
jälkeen pitkälle syyskuuhun
1999.
– Louise Odier,
– neidonruusu,
– mökinruusu,
– ranskanruusu,
– Harrisonin valkoruusu,
– Kimalan "oma" valkoinen ruusu.
Ullamaija kesällä 1996.
Syyskuussa 1998
17.6.2002
17.6.2002
17.6.2002
18.7.2002
Vanha vaahtera jouduttiin kaatamaan 11.4.2003.
Samalla kaadettiin tien vieressä kasvanut koivu sekä
useita pitkiä poppeleita. Tielaitoksen operaatiota
avusti Someron metsänhoitoyhdistyksen ammattimetsuri.
Ryhdän traktoreilla jäljet siivottiin kolmessa tunnissa.
Bonnista tulleiden vieraiden,
Peter ja Maria Stevenin
käynnin muistoksi
istutimme elokuussa 2004 pienen isolehtikatsuran.
Jaloakileijat kesällä 2004.
Pähkinäpensaiden ennätyssatoa
syksyllä 2004.
Kesäkuu 2005.
Ullis ja Lotta-afgaani kesäkuussa 2005.
Heinäkuun 2005 kukkaloistoa.
Kimmo Ryhtä rakennutti muutama
vuosi sitten Etelä-Suomen kauneimman kuivurin. Se
näkyy sembrojen välistä.
Parsa ja isomaksaruoho ensimmäisten
yöpakkasten jälkeen 25.10.2005.
Pieni punatammen alku pakkasaamuna
25.10.2005.
Katsura 21.5.2006.
Takapihan kukkapenki kesäkuussa 2006.
Ullis Meten ja Lotan kanssa kukkatarhassa 27.8.2006.
Päärynäpuun alla 3.9.2006.
Lotan ruusut 3.9.2006.
3.9.2006.
Espanjalaisserkkuni Tuula istutti 60-vuotisjuhliensa
muistoksi päärynäpuun 14.6.2007.
Englantilainen taidemaalari David Napp ikuisti
elokuussa 2007 näkymän kukkatarhasta talolle.
David on Tuulan tyttären puoliso.
David Napp, pastelli 65 x 50, 2007.
David Napp, pastelli 65 x 50, 2007.
30.9.2007.
21.6.2008.
Harvensin tienvierussembroja kahden ryhmiin. Puiden välissä
kasvaa syreenejä. Nyt traktorilla pääsee uuden siltarummun yli
suoraan pellolle. Kuva 2.11.2008.
Dendrologian Seuran Lounais-Suomen kerho, Quercus, teki 13.9.2008
syysretkensä somerolaisten kartanoiden
puutarhoihin (Långsjö, Kimala, Palikainen).
Mukana matkassa oli myös väkeä Ruissalon
Kasvitieteellisen Puutarhan ystävistä,
Puutarhataiteen Seurasta sekä
Rakennusperinteen Ystävistä.
Kuvassa retkeilijät etupihallamme.
Quercuksen puheenjohtaja Robert Rainio (2. vas.)
esittelee timanttituijaa.
Vierailusta oli juttu Somero-lehdessä.
Somero 16.9.2008/Merja Ryhtä.
Skål Ulliksen eläkevuosille. Kollegat Kuusankosken lukiosta
piipahtivat Kimalassa 28.–29.8.2009. Kuvassa Marja-Liisa Vuori-Miettinen (toinen vas.),
Lea Lauronen, rehtori emerita Sirkka-Liisa Pitkänen, Carita Kuukka ja Tanja Laitinen.
8.9.2009.
Sivun alkuun
Takaisin alkuun
Ramsayt
Avellanit
Konsinit
Åvikin Zidbeck
Kimalan historiaa
Kartanot
Puut ja pensaat
Puu- ja pensaskuvat
Muuta Kimalasta
Unelmapuutarhoja
Rantaan
Heinäkuu 2006.
Kukkatarhasta johtaa 300 metrin pituinen nurmikkotie Pusulan-
järven rantaan. Laiturilta on vesiyhteys noin 8 kilometrin päässä
sijaitsevaan Someron keskustaan, Joensuuhun. Takana lainehtii
Juhani Lakion rypsipelto. – Kuvakooste heinäkuulta 1998.
Heinäkuussa 2000.
Huhtikuussa 2000.
Syyskuu 2002.
8.1.2001
Huhtikuussa 2000.
Elokuu 2002.
Näkymä rantatieltä "punssipaviljongille"
elokuussa 2002.
Rantatietä ja -peltoa reunustaa
viitisenkymmentä siemenistä (1978)
kasvatettua sembramäntyä (emopuut
Kuusankoskelta; Mustilan taimia vuo-
delta 1938).
– Kuvat lokakuussa 2005 ja 3.9.2006.
Suurimmat sembrat ovat yli kuusimet-
risiä, pienimmät kahden kolmen metrin
mittaisia. Ylempänä, paremmassa maassa
ja suojaisemmilla kasvupaikoilla männyt
ovat menestyneet hyvin, alempana, savi-
sessa maassa, tuulien armoilla, huonommin.
Rantatien varrella yrittävät viihtyä myös
saarnet, koivut ja vuorijalavat.
Salkoruusu kesällä 2000.
Nurmikkotien ylläpito, kuten piha-alueen
nurmikoiden yleensäkin, on hyvin työlästä.
Noin hehtaarin laajuinen nurmikkoalue on
leikattava vähintään kerran viikossa. Aikaa
operaatioon kuluu helposti 6 - 7 tuntia
ajoleikkurillakin.
– Kuva 12.9.1998
27.8.2000.
Pihatie 30.9.2000.
16.9.2002.
Sivun alkuun
Takaisin alkuun
Kukkaympyrän entistäminen 1996–
Kukkaympyrä
Syksyllä 1996 aloimme entistää puiston eteläpuolella olevaa
vanhaa kukkaympyrää, jonka alkuperä on hämärän peitossa.
Luultavaa on, että ympyrä on metsäkonduktööri Oskar
Konsinin ajoilta.
Kukkaympyrän käytävät olivat loivenneet
vuosikymmenien aikana heinäkedoksi:
"Mitä ihmeen ojia täällä on?" ihmet-
telimme lapsena. Muistan, kuinka
ympyrässä märehti 50-luvun kesinä
liekanaruun kytketty lehmä. Myös Suomen
etnisiin vähemmistöihin
kuuluvia, hevosella
kierteleviä ihmisiä leiriytyi
joskus alueelle.
– Kuva kesältä 1985.
Konsin opiskeli 1860-luvulla Tukholman kuninkaallisessa
metsäinstituutissa
(Kongl. Skogs-Institutet; hallussani on –
kiitos somerolaisen kotiseutuaktiivin, kotiseutuneuvos Voitto
Ollonqvistin – muun muassa vanhoja luentomuistiinpanoja:
C. A. T. Björkmanin 'Föreläsningar i Skogskultur' tammikuulta 1861
ja 'Skogs-Teknologi' -luennoista 25.3. – 30.4.1861) ja sai
sieltä ideoita, joita toteutti Kimalan puutarhassaan.
Oskar Konsinin luentomuistiin-
panoja vuodelta 1861: "Skogs
Teknologi förläst af C. A. T.
Björkman på Kongl. Skogs Insti-
tutet ifrån o. m. den 25 Mars till
o. m. den 30. April 1861" – Yllä
tervahautapiirros.
Pertti Toukkarin kokoelmat
–
Kaarlo Merimaan
pakinasta saa hauskan kuvan
Oskarin puutarhainnostuksesta: Kimalan puutarha
oli tunnettu muun muassa hyvistä omenoistaan, ja sitä
piti vahtia omenavarkailtakin – lystikkäin seurauksin.
Kukkaympyrän entistäminen alkoi syksyllä
1996. Kaivoin vanhan, nurmettuneen ympyrän
(halkaisija noin 20 metriä) polut esiin, jyrsin
lohkot ja hiekoitin käytävät. Ympyrä sijaitsee
puiston eteläpuolella, talosta länteen.
– Somerolaisista pihoista/taloista lienee julkaistu kirjanen,
ennen sotia(?), jossa on kuva Kimalan ympyrästä. En ole
saanut kirjasta käsiini.
– Ilmoita, jos tiedät tästä kirjasta jotain!
Kukkaympyrästä on näköyhteys yli pihan
noin 130 metrin päässä olevaan kukkatarhaan.
Vasta kesällä 1997 saattoi ympyrän
hiekkakäytäviä kävellessä ihailla
valkoisia orvokkeja, punaisia an-
nansilmiä ja sinisiä karpaatinkel-
loja. Keväällä 1998 kukkaympyrää
koristivat valkoiset narsissit, joi-
ta vielä 1940-luvun lopulla alueella
kasvoi.
– Kuva kesäkuun alusta 1998.
(KLIKKAA SUUREMMAKSI)
Kukkaympyrän keskellä kasvaa
hevoskastanja.
– Kuva 7.6.1999.
Juhannuksen alla 1998 myrsky kaatoi kukkaympyrän
päälle suuren, monihaaraisen raidan. Hevoskastanja
vahingoittui jonkin verran, mutta suuremmilta va-
hingoilta vältyttiin. Juhannuksen aatonaattona
puhelinlaitoksen miehet kaatoivat raidan loputkin
rungot.
20.9.1998
16.5.1999 ja 12.7.2003.
Heinäkuu 2006.
27.7.1999
Näkymä kukkaympyrästä pihalle 27.7.1999.
Polun vieressä vuorijalava, ns. ETY-jalava,
jonka istutin kesällä 1975 Helsingissä pidetyn
ETYK-huippukokouksen "kunniaksi".
30.10.1999
Kynäjalavan alta kesäkuussa 2000.
11.6.2005.
Ympyrän kunnostamiseen meni pari päivää.
Edessä mantsurianjalopähkinä ja keskellä hevoskastanja.
Juhani ja Marja-Liisa Koljonen (Kuusankoski) antoivat
sen meille vuonna 1983.
12.7.2005.
Naapurin omorika-kuuset luovat mainion
taustan ympyrän takana olevalle pensans-boordille.
31.7.2005.
Kontuloiden sukutapaamisen muistoksi
istutimme koristeomenapuun kukkaympyrän reunalle.
Ullamaijan äiti oli kymenlaaksolaista Kontula-sukua.
Kuvat otti Tapio Kontula.
Kesäkuu 2006.
Meten ja Lotan kanssa 27.8.2006.
Kynäjalavan alla 29.6.2007.
29.6.2007
29.6.2007
2.11.2008
29.6.2007.
29.6.2007.
Kynäjalavan lehdet putoavat ensimmäisinä.
Kuva 3.10.2009.
Sivun alkuun
Takaisin alkuun
Ramsayt
Avellanit
Konsinit
Åvikin Zidbeck
Kimalan historiaa
Kartanot
Muuta Kimalasta
Puut ja pensaat
Puu- ja pensaskuvat
Unelma-
puutarhoja
Puutarhalinkkejä
Jos Sinulla on Kimalaan liittyviä vanhoja kuvia tai muuta
materiaalia, ota yhteyttä:
Pertti Toukkari: (05) 374 6763, 041 543 8890
Sähköposti, E-mail:
pertti.toukkari@sci.fi
