Eemil Luukka

(1892–1970)
Muistoja ja muistiinpanoja
karjalaispoliitikon elämästä

Muolaan Ilolassa syntynyt Eemil Luukka oli Suomen merkittävimpiä karjalaispoliitikkoja.
Hän oli kansanedustajana vuosina 1936–67 ja ministerinä kahdeksassa
hallituksessa vuosina 1944–1962.
Luukan tärkeä vaikutuskanava oli Karjalan Liitto, jonka puheenjohtajana hän
toimi 1946–1967.

Eemil Luukan ajaman viime sotien jälkeisen asutuspolitiikan seurauksena omat
juureni ovat Someron Kimalassa. Luukka oli myös
isäni äidin veljenpoika.

Pertti Toukkarin dokumentti © Eemil Luukasta 1979 - 2003.

(Jos haluat etsiä tiettyä sanaa tai asiaa, näppäile Ctrl+f)
PÄIVITYS 19.4.2007

Lähdeluettelo

Luukan henkilötiedot

Luukan suku Opinhaluinen nuorukainen Naimisiin 1921
Vapaussota 1918 Muolaan kunnankirjuriksi Eduskuntaan 1936
Talvisota 1939-40
Pika-asutuslaki 1940
Maanhankintalaki 1945
Luukka Karjalan Liitossa
Karjala takaisin!
Aikalaisten muistikuvia Luukasta
Ennen kuolemaa Eemil Luukka
ministerinä

ALOITUSSIVULLE
www.saunalahti.fi/ptoukkar

Aloitussivulle Ramsayt Konsinit Åvikin Zidbeck Kimalan historiaa Muuta Kimalasta Someron
kartanot
Puistosivulle Puut ja pensaat Puu- ja pensaskuvat Unelmapuutarhat Kaakeliuuneja
Puutarhalinkkejä

Luukka-projekti

Aloin kerätä Luukka-materiaalia 70-luvun lopulla. Jotenkin
alitajuntaani oli lapsuudesta jäänyt itämään mielenkiinto tätä pyy-
levää miestä kohtaan, joka silloin tällöin vieraili kotonani Some-
ron Kimalassa. Mieleeni jäi erityisesti se, kun Luukka innokkaa-
na kalamiehenä toi minulle ja Antti-serkulleni lahjaksi kaksi verk-
koa, joilla monta vuotta kalastimme alapeltojen takana olevasta
Pusulanjärvestä kuhia ja ahvenia.

Eemil Luukalla oli rautaiset hermot ja loistavat unenlahjat. Kun
ministeri kellahti illalla kamarin sänkyyn, ei kulunut kuin pari mi-
nuuttia, niin valtava kuorsaus, tai korostus, kuten muolaalaiset
vanhempani sanoivat, täytti huoneen. Kuuntelin sitä ihmeissäni
muutaman metrin päästä.


Luukalla oli rautaiset hermot
ja loistavat unenlahjat. Minis-
terin kuorsaamista en unohda
koskaan. Nyt samassa sängyssä
nukkuu tyttäreni. Afgaani-Mette
vahtii vieressä.

Kun nyt, lähes viiden vuosikymmenen jälkeen, istun tuossa
samassa huoneessa tai kiertelen kesäöinä Kimalan parisataa-
vuotista puistoa, mieleeni nousee usein tämä karjalaisminis-
teri, jonka ajaman asutuspolitiikan seurauksena juureni ovat
Kimalassa. Pilke silmäkulmassa nojaan vanhan jalavan run-
koon ja tyhjennän kuohuviinilasini Eemil Luukan kunniaksi.
Ilman häntä ja hänenlaisiaan karjalaispoliitikkoja en olisi
koskaan päässyt elämään Kimalan kaltaisessa kulttuurimil-
jöössä.

* * *

Kirjoitin muistaakseni vuonna 1979 Karjala-lehteen ja pyysin
lukijoilta muistitietoja ja muuta materiaalia Eemil Luukasta. Ihmet-
telin, että pian sata vuotta on kulunut Luukan syntymästä, eikä min-
käänlaista kirjaa tai tutkimusta ole hänestä julkaistu. Joitakin kirjeitä
taisin saada, mutta muuten työ jäi oman aktiivisuuteni varaan. Vuo-
sina 1979–1980 matkustin monta kertaa Helsinkiin tapaamaan ja
haastattelemaan Luukan omaisia, mm. Tyyne-vaimoa, joka oli myös
isäni serkku (isäni sedän tytär), sekä Eemil Luukan työtovereita ja
ystäviä, jotka mielellään muistelivat menneitä. Nyt lähes kaikki haas-
tattelemani
henkilöt ovat manan majoilla.

Eemil Luukkaa en ole itse haastatellut, ja sivuilla olevat monet Luu-
kan omat repliikit ja suorasanaiset lainaukset perustuvat Elias Rinta-
lan vuonna 1963 tekemään Maalaisliiton veteraanihaastatteluun sekä
Jaakko Okkerin haastaatelunauhoitukseen vuodelta 1968. Okkerilla
oli 60-luvun lopulla aikomus kirjoittaa Luukasta, mutta sekään han-
ke ei toteutunut.


Olin yhteydessä myös presidentti Kekkosen
kansliaan, josta sih-
teeri soittikin minulle ja ilmoitti, että UKK antaa mielellään haastat-
telun ystävästään. Elettiin kesää 1980, joten lopun voi jokainen ar-
vata: mitään haastattelua dementoituneelta vanhukselta en enää saa-
nut. Sivuilla on kuitenkin Luukan ja Kekkosen välistä kirjeenvaih-
toa, joka koskee erityisesti Karjalan Liittoa ja Karjalan palautuskes-
kustelua. Myös Juhani Suomen Kekkos-tutkimuksesta olen saanut
paljon Luukkaa sivuavaa aineistoa.


* * *

1980-luvun lopulla Muolaalaisten (pitäjä)seuran johtokunta-
kin kiinnostui asiasta. Olin ollut tekemässä seuran 40-vuotisjulkai-
sua, johon haastattelin muolaalaisevakkoja ja myös somerolaista
maanluovuttajien edustajaa, Långsjön kartanon omistajaa. Tuumin,
että pitäjäseuran kautta mahdolliseen Luukka-julkaisuun olisi mah-
dollisuuksia. Hanke kuitenkin kariutui ja asia unohtui yli kymmenek-
si vuodeksi mielestäni.

Tietokoneitteni muistissa Luukka-materiaali on kuitenkin säilynyt –
myös kymmenien tuntien nauhoitteet ovat visusti tallessa – ja joulu-
lomalla 2003 innostuin koodaamaan jutut nettiversioksi, joka nyt on
kaikkien luettavana. Olen ottanut mukaan myös Luukkaan liittyvää
uudempaa kirjallista aineistoa.

* * *

Sivut täydentyvät jatkuvasta, ja toivonkin, että saisin palautetta kar-
jalaisveteraaneilta, joilla vielä on muistikuvia tai muuta materiaalia
Eemil Luukasta. Kaipaan erityisesti valokuvia.

Tarjoan tässä runsaat 200 sivua enemmän tai vähemmän kiinnosta-
aa ja sirpaleista tietoa Eemil Luukasta, jonka syntymästä tuli viime
joulukuussa kuluneeksi 111 vuotta.

Pertti Toukkari 25.1.2004


Sivun alkuun
Aloitussivulle
Ramsayt Konsinit Åvikin Zidbeck Kimalan historiaa Muuta Kimalasta
Someron kartanot Puistosivulle Puut ja pensaat Puu- ja pensaskuvat Unelmapuutarhat
Kaakeliuuneja Puutarhalinkkejä



Jos Sinulla on Eemil Luukkaan liittyviä vanhoja kuvia tai muuta
materiaalia, ota yhteyttä:

Pertti Toukkari: (05) 374 6763, (02) 748 3722, 041 543 8890
e-mail: pertti.toukkari@sci.fi,

 

PALAUTETTA

Kiitos!





© Pertti Toukkari 19.4.2007


Vieraita 12.7.1999 lähtien