Jakob Avellan 1807–1828 Avellanin suku on omistanut Kimalan kartanoa pisimpään: 1807–1825 koko kartanon Avellanien kantaisä oli "talollisen Tuomas Niilonpojan ja hänen vaimonsa Briitan poika Tarkin Talosta Kiukaisten Panelian kyläs-sä. Kun pojalle kouluun lähetettäissä piti annettaman sukunimi, ehdotti pitäjänapulainen, jonka kanssa isä asiasta neuvotteli, että pantaisiin nimesi Avellanus, koska Tarkin pihalla kasvoi pähkinä-puu (corylus avellana), ja niin tehtiinkin." Axel Bergholm, Sukukirja I, (näköispainos) Jyväskylä 1984, s. 102 Hovioikeuden ylimääräinen notaari Jakob Avellan s. 1775, k. 1828, oli Tammelan kirkkoherran, lääninrovasti ja dosentti (teo-logian tohtori, filosofian maisteri) Mikael Avellanin (s. Tam-melassa 26.4.1736, k. 17.1.1807) poika. [Mikael vihittiin papiksi Turun hiippakunnassa 13.12.1758. Messukylän verka-tehtaan saarnaaja 1758. Turun akatemian heprean ja arabian filologian dosentti 1761. Turun katedraalikoulun vt. kollehtori 1762 (ei astunut virkaan). Turun suom. seurak. 3. kappalainen 1764, samalla teologian dosentti 1766, vt. toinen teologian professori v. 1771, teologian apulainen 1773. Tammelan kirkkoherra s.v. Läänin-rovasti 1777. Valtiopäivämies 1778–79.] Mikael avioitui ensimmäisen kerran 14.10.1766 Magdalena Carströmin kanssa. Magdaleenan kuoltua 1782 Mikael meni naimisiin 25.3.1783 Eleonora Sofia von Willebrandin kanssa. Eleonora oli syntynyt 1752 ja hän kuoli 11.11.1800. Mikael Avellanin isä oli Kaarinan kappalaisen Mikael Avellanuksen poika Johan (Johannes) Avellan s. Kaarinassa (Nummella; Kaarinan vanha nimi) 9.1.1709, k. Kaarinassa 1.1.1785. Johan avioitui Tammelassa 26.6.1733 Kristina Barckin (s. 22.4.1711 Tammelas-sa, k. 28.7.1801 Tammelassa) kanssa. Johan Avellan vihittiin papiksi Turun hiip-pakunnassa 13.12.1731. [– Armovuodensaarnaaja Tammelassa 1731, pitäjän-apulainen s.v. Kaarinan vt. kappalainen (isänsä sijainen, 1749), vakinainen kappalainen 1753. Varapastori.] Johan Avellanin vanhemmat olivat Kaarinan kappalainen Mikael Avellanus, ent. Tarkki, (s. 1677, k. 2.2.1761) myöh. Avellan [yo 1702, † 1761) ja Katarina Gunnelinus. Turun katedraalikoulun oppilas 22.6.1722 (in cl. apolog., Nummensis) – 19.6.1729 (examen). Ylioppilas Turussa kl. 1729 [Avellanus] Johan. Austr _ 324. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 13.12.1731. – Armo-vuodensaarnaaja Tammelassa 1731, pitäjänapulainen s.v. Kaarinan vt. kap-palainen (isänsä sijainen, 1749), vakinainen kappalainen 1753. Varapastori.] Mikael Avellanuksen vanhemmat olivat Tuomas Niilonpoika (k. 18.1.1703) ja Riitta Tarkki. kts. Ylioppilasmatrikkelin tiedot JA:sta http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=10809 "Lounais-Hämeen museossa Forssassa on kau- nis lipasto, joka on kuulunut Avellanien aikai- sen Tammelan pappilan kalustoon. Yhden laa- tikon ulkolautaan tehdyn kirjoituksen mukaan ovat ystävät lahjoittaneet lipaston tohtorin po- jalle, ylioppilas Jacobus (Jacob) Avellanille". Eeva Ojanen, Mikael Avellan Tammelan kirkko- herrana 1773–1807 Lounais-Hämeen Kotiseutu ja Museoyhdistys, Vuosikirja XXIX – 1960, s. 39 Kimalan isännäksi tultuaan Jakob Avellan luopui virkauraltaan ja ryhtyi päätoimiseksi maanviljelijäksi. Hän osti Kimalan 11.4.1807 Vehmaisissa päivätyllä kauppakirjalla Adam Ambrosius Zid-beckin leskeltä, Renatalta. Tila maksoi 5555 riikintaalaria, 26 killinkiä. Kauppahinnan maksamattoman osuuden vakuudeksi rou-va Zidbeck sai kiinnityksen Kimalaan. Jakob Avellanin ensimmäinen puoliso oli Sara Sofia Vallin [ylioppilasmatrikkelissa Walén] (s. 26.1.1784 k. 29.1.1821 37-vuotiaana). Toisen avioliiton 47-vuotias Jakob Avellan solmi, oltuaan runsaan vuoden leskenä, 2.5.1822 Maria Wilhelmina Waltzerin (s. 14.6.1801, k. 11.4.1868) kanssa. Maria oli vasta 20-vuotias. Waltzerin suvun vaiheista on kirjoitettu vuonna vuonna 1973 Genoksessa: (kts. myös Åvik) "Suku on kotoisin Pommerista, josta lasinpuhaltaja Onevald Waltzer, synt. 1720, kuoll. 1752, muutti Ruotsiin ja sieltä Åvikiin, jonka ensimmäisiä mestareita hän ja hänen Zeitz olivat. Vaimonsa Anna Catharina Zeitzin kanssa hänellä oli kolme poikaa, Johan, Hans Michael ja Hans Göran. Johanista ja Hans Göranista tuli lasinpuhaltajia Åvikiin, mutta Hans Michaelista pitäjänpuuseppä. Suku jatkui kaikista kolmesta. "Setämies Waltzer". Someron historia II, s. 583 Lasinpuhaltajapoikien jälkeläiset pysyivät suvun perinteellisessä ammatissa, ja yhä vieläkin on Waltzereita Suomen lasitehtaissa. Löfbergin tutkimuksessa mai-nitaan peräti 8 ennen vuotta 1860 Suomessa toiminutta Waltzer-sukuista lasinpu-haltajaa. Puuseppä Hans Michael Waltzerin jälkeläiset jäivät Somerolle, missä heitä 1800-luvulla oli torppareina, itsellisinä ja renkeinä. Tämäkin sukuhaara jat-kuu tiettävästi edelleen Somerolla, ehkä muuallakin. Kimalan kartanon (2/3) kauppakirjan todistajana vuonna 1846 oli G. F. Waltzer. Pertti Toukkarin kokoelmat Lasinpuhaltaja Hans Göran Waltzerin tytär Maria Wilhelmina joutui naimisiin Kimalan kartanon toisen puolikkaan omistajan tuomari Jakob Avellanin kanssa ja tuli siten tämän suvun somerolaisen haaran kantaäidiksi. Maria Wilhelminan van-hempia ei Bergholmin Sukukirja tunne." Genos 1973 s. 93. "Tehtailija J. R. Depong (de Pont) yhdessä liikekumppaninsa J. H. Titzschkaun kanssa allekirjoitti 21.7.1747 Tukholmassa sopimukset kahden saksalaisen la-sinpuhaltajamestarin kansa Åvikin lasitehtaan rakentamiseksi ja tuotannon käynnistämiseksi. Lasinpuhaltajamestarit olivat Anewald (sopimukseen kirjoi-tettu Onewald) Waltzer ja Johan Thomas From. Tällä kertaa Johan Gottfried Titz neuvoteltiin Waltzerin työsopimukseen tämän oppipojaksi. [- - -] Anewald Waltzerin työsopimus. Åvik 21.7.1747. Anewald Waltzer, Johan Thomas From ja Johan Gottfried Titz lähtivät kesäkuussa 1747 Kostasta ja heinäkuun 21. päivänähän he allekirjoittivat Åvikin sopimuk-sen Tukholmassa. Näyttää siltä, että he olivat vielä joitakin kuukausia töissä Kostasta 150 km luoteeseen sijainneella Limmaredin lasitehtaalla. Tämä tehdas oli aloittanut toimintansa vuonna 1741. Luultavasti lokakuussa 1747 kolmikko saapui yhdessä Depongin kanssa Somerolle. [- - -] Maaliskuun 17. päivänä 1751 syntyi Waltzerien kuudes lapsi, tytär Anna Maria Magdalena. Äidiksi oli Someron kirkonkirjaan merkitty Catharina Seits. Kummei-na olivat tuolloin mm. kirjanpitäjä Wiens, puuseppä Anders Gädda, sepän rouva Greta Nordling ja sihteerinrouva Catharina Elisabeth Ahlgren. [---] Anders Gäd-dalla on läheisen suhteen takia varmasti ollut suuri vaikutus siihen, että Waltzerien pojasta Hans Michelistä tuli puuseppä Somerolle. (1752 Fromin perhe muutti Ruotsiin) [- - -] Åvikin ainoa puhaltajamestari Anewald Waltzer kuoli 20.7.1752 Åvikissa kor-keaan kuumeeseen, hitzig (hetsig) feber. Åvikin lasitehtaan toimintaa kyettiin jatkamaan sen omien kisällien voimin. Leski Anna Catharina meni uusiin naimisiin itseään 10 vuotta nuoremman lasinpuhal-taja Johan Bertlingin (s. 1730) kanssa. Tämä oli samoja Bertlingejä, jotka olivat Björknäsiä rakentamassa. Vihkiminen tapahtui 15.7.1753, jolloin vaimon nimeksi kirjoitettiin Catharina Titzen (myös merkintä Zeitz) ja vaimon nimeksi sanottiin "leski Anna Catharina Zeitz". Näin Anna Catharina Zeitz oli tässä yhteydessä päät-tänyt ottaa käyttöön äitinsä tyttönimen ja tuoda korostetusti esiin sukutaustansa myös Titzien suuntaan. Åvikissahan lähisukulaisista oli jäljellä vain hänen serk-kunsa Johan Gottfried ja molempien lapset. [---] Anna Catharina Zeitz näyttää säilyttäneen Waltzerien arvostetun aseman Åvikin yhteisössä, mikä oli erittäin tärkeää hänen lastensa tulevaisuudelle. Waltzerien alle kymmenvuotiaat pojathan, Johan ja Hans Göran, olivat varmasti jo lasi-tehtaalla apupoikina. Jotain merkitystä on myös täytynyt olla sillä, että Anna Catharinan serkku Johan Gottfried Titz oli naimisissa Depongin serkun kanssa. [Hedvig Sophia Munck, avioliitto joulukuussa 1749.] Waltzerien nuorimman pojan, kuusivuotiaan Hans Michelin kohdalla puuseppä Anders Gäddan rooli lienee ollut merkittävä isä-Waltzerin kuoltua. Vanhimmista pojistahan tuli ajan myötä lasinpuhaltajia Åvikiin, nuorimmasta pitäjänpuuseppä Somerolle. Waltzerien kaikki kolme tytärtä menivät aikanaan naimisiin lasin-puhaltajien kanssa. Anna Catharina Zeitz kuoli 12.8.1796 vanhuuteen Somerolla. Someron kirkonkir-jojen mukaan lasinpuhaltajan (fabriqueur) leski Catharina Bertling Nummelasta oli kuollessaan 87 vuoden ikäinen. Näin hänen syntymävuotensa oli ollut 1709, mikä ei vaikuta johdonmukaiselta. Ikä saatettiinkin omaisten taholta sanoa sak-salaisittain, achtundsiebzig, siis 78 vuotta, jolloin syntymävuosi olisi ollut 1718, kuten Catharina Elisabeth Titzilläkin. Aikaisemmin Anewald Waltzerin vaimoksi on mainittu myös Catharina Sahlsten s. 1718, k. 1749. Vuonna 1749 ei Someron kirkonkirjojen mukaan kuitenkaan kuollut ketään Catharina Sahlsten -nimistä, eikä lähivuosiltakaan löydy mitään tällaista kirjausta. Seurakunnan tapahtumat oli nimikirjoituksillaan kirkonkirjojen oikeaan margi-naaliin vahvistaneet pitäjänapulaiset, tuohon aikaan useimmiten Jacob Sahlsten ja Eric Borenius. Maaliskuussa 1750 Fromien pojan Josefuksen kummina oli Catharina Waltzer. Tilaisuuden on Waltzer-nimen oikealle puolelle nimikir-joituksellaan vahvistanut pitäjänapulainen J. Sahlsten. Nimien on todennä-köisesti tulkittu yhteen luettuna tarkoittaneen Catharina Waltzer f. Sahlsten, siin omaa sukua Sahlsten. Tulkinta lienee tehty jo 1960-luvulla. Koska tuolloin oletet-tiin Anewald Waltzerin toiseksi vaimoksi Catharina Elisabeth Titz, joka samalla olisi selittänyt tiedetyn lankouden, antoi se kaiketi aiheen otaksua ensimmäisen vaimon kuolleen. Anewald Waltzerin kaikkien kuuden lapsen, kolmen pojan ja kolmen tyttären, äiti oli siis Anna Catharina Zeitz, joka siten on suvun kantaäiti Suomessa." Jyrki Ylijoki, Saksalaisten lasinpuhaltajien tulo Suomeen 1700-luvun puolivälissä. Waltzer – From – Thitz – Seitz, s. 14–21; 25–28. Helsinki 2003, Nomini Avellan joutui myymään 2/3 kartanosta vuonna 1825 Nimismies Gran maksoi Kimalasta 8000 riikintaalaria "Jakob Avellan sai nähtävästi koko ajan Kimalan isäntänä taistella taloudellisten vaikeuksien kanssa. Vuonna 1817 hänen oli otettava kiinnelaina Suomen Vekseli-, Laina- ja Talletuspankista (myöh. Suomen Pankki). Edellämainitun lainan saamiseksi vuonna 1817 Kimalassa pi-detty katselmus antaa hyvän kuvan Jakob Avellanin aikaisesta Ki-malasta: "Pellot ovat hyvää savea ja sangen pieneltä osalta savimul-taa, hyvin viljeltyjä, ja kylvetään niihin vuosittain 17 t. [po. 15] rukiita, 3 t. ohria, 1 t. herneitä ja 4 t. kauraa. Tuotto ar-vioitiin rukiista ja ohrasta 6:ksi, herneistä 5:ksi ja kaurasta 8:ksi jyväksi. Katselmuspöytäkirjasta 1817. Hämeen Maakunta-arkisto: Sääksmäen alisen tuomiokun-nan arkisto, katselmuspöytäkirjat 1812–1819; 1817 s. 407 Niittyjä kuuluu isojakoasiakirjain mukaan tähän tilaan 239 tynnyrinalaa 18 kapanalaa sekä entisen omistajan inspehtori Zidbeckin viljelemä noin 15 tynnyrinalan laajuinen suo, mitkä kaikki tuottavat torpparien hallussa olevia alueita lukuunot-tamatta 160 talvikuormaa heiniä, minkä ynnä olkien avulla kartanossa arvioitiin voitavan pitää 36 kytkettyä elikkoa, kuten siellä nyt havaittiin olevan, sekä 4 paria härkiä, 2 he-vosta ja 20 saksalaista lammasta. Karja tuottaa voita 27 leiviskää vuodessa, jolloin tuotto on arvioitu 1,5 leiviskäksi lehmältä vuodessa, myytäväksi 2 här-kää ja 2 lehmää, 3 leiviskää villoja jokaiselta lampaalta sekä teurastettavaksi 6 lehmää vuodessa. Metsä on isojakoasiakirjojen mukaan alaltaan 582 tynnyrin-alaa 23 1/4 kapanalaa, ja saadaan siitä tarvittavat havut, seipäät, aidakset, tuohet ja polttopuut, mutta ei tukkipuuta. Kalastusta harjoitetaan tosin ns. Lahden järvessä, mutta se ei kannata, eikä kalaa saada edes kotitarpeiksi. Katselmuspöytäkirjasta 1817. Hämeen Maakunta-arkisto: Sääksmäen alisen tuomiokun-nan arkisto, katselmuspöytäkirjat 1812–1819; 1817 s. 407 Puutarha ja ryytimaa on jo entisinä aikoina perustettu ja vastaa talon tarpeita; samoin kuin humalisto, joka käsittää 150 seivästä. Mylly käy tuulen voimalla ja jauhaa kotitar-peiksi. Mylly käy tuulen voimalla ja jauhaa kotitarpeiksi. Torppia kuuluu tähän säteriin 5, nimittäin Härkäoja, joka te-kee 2 hevos- ja 1 jalkapäivätyön viikossa, Lerbacka, jolla on 2 jalkapäivätyötä, Lövbacka, samoin 2 jalkapäivätyötä, Tien-suu 2 hevos- ja 2 jalkapäivätyötä, Sandbacka, 2 hevospäi-vätyötä viikossa. Katselmuspöytäkirjan viimeinen sivu. Hämeen Maakunta-arkisto: Sääksmäen alisen tuomiokunnan arkisto, katselmuspöytäkirjat 1812–1819; 1817 s. 411 Lisäksi torpparit ovat velvollisia kutsusta tulemaan heinän-korjuuseen, elonleikkuuseen ja riihenpuintiin, sekä suorittavat vielä kehruutöiden asemesta kartanoon 8, Tiensuu 12 päivä-työtä vuodessa; kaikki omassa ruuassa. VA Sääksmäki, nykyisin HMA, 163: 406–411 Torpparien päivätyövelvollisuus oli edellisestä päättäen raskas. Kartano tuli torpparien työllä niin hyvin toimeen, että sen ei tarvin-nut omasta puolestaan pitää kuin 2 renkiä ja 2 piikaa, kuten sa-massa katselmuspöytäkirjassa ilmoitetaan." Someron historia II, s. 84–85 Perinnöksiostokirja 1818 Kejserliga Senatens för Finland Oeconomie-Departements Finance Expedition Gör weterligt: Att som H a n s K e s j s e r l i g a M a j e s t ä t i Nåder funnit godt bibehålla Innewånarene uti Storfurstendom Finland wid rättigheten att köpa behörigen innehafvande Krono-Lägenheter till Skatte, på sått Förordningen af den 21 Februarii 1789, och Kungörelsen af den 24 Januarii 1790 jämförde med Förordningen af den 19 September 1723 herom stadga; Alltså och till följe deraf, har K e j s e r l i g a Senatens Oeconomie-Departemet welat upplåta och försälja, efter som Det härmed och i kraft af detta öppne Bref upplåter och försäljer till Åboen Hof Rätts Extra Notarien Jacob Avellan - - - - - - - - - - - - - - - efterskrifne krono, Säterie Rusthålls del - - - - - - - - - - - - - - - uti Nylands och Tavastehus - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - Län Nedre Säxmäki - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - Härad Somero - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - Goden och Kimala By nemligen halfva Kimala No 2. - - - - - - - - - - - - - - - Bestående af 1/2 Hemman och 5/6dels Mantal - - - - - - - - - - - - - - - med Räntan Tio Rubel Tolf kopek Silfver, utgörande hälften af Rustning Stämmen No 109 vid Säxmäki compagnie af f. d: Nylands och Tavastehus Dragone Regemente - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - under Skattemanna Börd och rättighet, att njuta och behålla, för Trettio Rubel Trettio Sex - - - - - - - - - - - - - - - - - kopek Silfver, dem Hof Räts Extra Notarien Avellan uti Nylands och Tavastehus-- - - - - - - - - - - - Läns Landt Kåntori den 17: Junii 1818 - - - - - - - - - - - - - - - - - - enligt insändt Original Quittence riktigt erlagt och betalta. Kejserliga Senatens Oeconomie-Departement afhänder fördenskull Hans Kejserliga Majestät och Kronan förbemälte hälft af Kimala Krono Säterie Rusthåll no 2 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - bestående af 1/2 Hemman och 5/6 Mantal -- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - i Kimala By, Somero - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - Goden och Nedre Säxmäki - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - Härad af Nylands och Tavastehus - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - Län, samt tillegnar det samma Åboen Hof Rätts Extra Notarien Jacob Avellan - - Dess Barn och Arfwingar, Arfwinge efter Arfwinge, med Hus, Jord, Åker, Ång, Skog, Mark, Fiske och Fiske-watten, Qwarn och Qwarn-ställe, Torp och Torp-ställe, samt alla andra tillägor, som under Säterie Rusthålls hälftens Ränta äro inbe- grepne, i wåto och torro, närbo och fjerran, intet undantagandes af allt det, som hertill Inder, med rätta ligga bör, samt wid Laga afwittring och Storskiftes-delning tillfallit, eller tillfalla kan, att njuta, bruta och behålla, under Skattemanna Börd och Rättighet, som Lag förmår. Skulle och förberörde Lägenhet på ett eller annat sätt gå Köparen efter Dess arfwingar ifrån; så will Hans Kejserliga Majestät och Kronan hålla dem deruti alldeles istadeslösa. Så sfall och merbemelte hälft af Kimala Säterie Rusthåll no 2 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - efter nedanstående dag, från Krono till Skatte uti Jorde-Böckerne öfwerföras; Det alle som wederbör, hafwa sig att efterrätta, icke görandes honom, Åboen Hof Rätts Extra Notarien Jacob Avellan - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - Dess- - - - - - - - - - - - - Barn eller Arfwingar häremot hinder, medn eller uppehåll i någon måtto, nu eller tillkommande tider. Åbo - - - - - - - den Fjortonde October år efter Wår Herres Jesu Christi Nåderika födelse, Ettusende Åttahundrade och på det adertonde. Enligt Kejserliga Senatens för Finland Oeconomie-Departements Beslut På Dragande Kall och Embetes wägnar Annot. Pag. 36 S. D. F. 1818 Skatte-Bref för Hof Rätts Extra Notarien Jacob Avellan å halfva Kimala Krone Säterie Rusthåll no 2. i Kimala By, Somero Socken och nedre Säxmäki Härad af Nylands och Tavastehus Län. Nimimsmies Gran osti 2/3 kartanosta vuonna 1825 Koko kartanon ylläpitäminen kävi ylivoimaiseksi, ja 14.10.1825 hän [Jacob Avellan] möi 2/3 Kimalasta nimismies J. C. Gra(h)nille. Ilmoitus syyskuun 25. päivänä 1825 järjestetystä vapaa-ehtoisesta huutokaupasta. "Genom öppen friwillig Auction som anställes å Kimala berustade Skatte Säteri i Somero Goden, den 29 näst. September, försäljes till den mestbjudande, hälften af berörde Egendom, så till hus som ägor, och består af 5/6:dels Mantal med 8 tunnors årligt höst och 5 tunnors vår:utsäde i god och bördig återjord, samt 150 forgars höbohl [?], tillrädelig skog till husbehof, godt kreaturs bete och omnig [?] odlings mark; under denne hälft af Kimala Säteri underinder [?] äfven 3:ne dagsvärks Torp. Om köpeskillingens utbetalning och Egendoms hälftens öfriga beskaffenhet, kunna hugade Köpare före Auctionen på stället göra sig närmare underrättade. Kimala Gård i Somero Goden den 20 Julii 1825. Jacob Awellan" Finlands Allmänna Tidning no 90 4.8.1825 s. 6, 7 (K.A. Bergholm, Sukukirja I, 105–106). Gran maksoi Avellanille kartanosta 8000 riikintaalaria (4000 ho-pearuplaa). Granin kauppa vahvistettiin käräjillä 2.2.1828. Sääksmäen alisen tuomiokunnan arkisto: varsinaisasiain ptk. 2.2.1828 § 308, viittaus Someron 1828:248 Vuonna 1865 tehdyn tilusten selvityksen mukaan: "År 1826 har Kartano åter af A. Ståhlberg blifvit skiftadt i, såsom det ännu i denna dag befinner sig, 2/3 och 1/3, sålunda att Expeditions fogden Gran erhållit 2/3 och Avellan 1/3. Af Grans arfvingar (perilliset) har 2/3 blifvit försåld åt bonden Elias Juselius år 1834 för 8600 Riksdaler eller deremot svarande 4300 Rubel silfver." Nimismies J. C. Gran ja Jacob Avellan sopivat 27.11.1826 tilusjärjestelyistä. Todistajina olivat Matts Mattsson Larki Pusulasta ja Simon Hernriksson Ryhtä. 1. Åkrarne förblifva orubbade vid den ....delning som jordägarrene om de samma affall(?), hvaruti äfven inbegripas(?) Trädgården jemte potatlandet sådant som det ny be??sing (2.) ägaren af tredjedelen, tillskiftas Lerbacka och Kurjenoja Torpen jemte skog, som afskäres meden tvär? Linie ifrån Sarentaka Bys till Rekola hemmandet Råå i sammanhang med desse, till den vid att Pulli Kärr kommer atta falla innom denne ägolott och de som ännu kan brista i skog, påföres? före nämde 1/3 del vid Ryhtä hammans Rå närmast Bohlstaden(?). 3. De ängar som äro belägne inom förenämnde Skifte tillfalla äfven sagde tredjedel, och de bristande tilldelas uti ...? förskillt ängs Skifte uti Hafvisto nitu jemte ägarne däromkring? 4. Nya ängs uppodlingarne böra afmätas, hvilka vid delningen jemte de gamla ängarne, gå i beräkning utan åsad? Gradering. 5. Den inom 2/3 dels ägarens (Grahn; PT) åkershägnad? varande? Potatgropen begagnas af 1/3 dels ägaren så länge sagde grop kan til ändamålet begagnas, får således icke i nyo iståndfattas?. 6. Skifte Linien i Brödmarken ??? ifrån Sydvästra hörnet af 1/3 dels ägarens Ladugårds Byggnad till hägnaden? af det potatland som är belagit ofvanom den närä vägen stådende mald Badstugan och därifrån afbryter åt Söder i Samma dirction med Rychtä hemmans Rå, allt efter som uträkningen de kan medgifva; dock att skiftet icke kommer att sträcka sig öfver Leppaaronitu. 7. Kyttlandet som Torparen Härkoja upptagit å de Skifte som genom föregående reglering kommer att tillfalla 2/3 dels ägaren, skall därstädes orubbadt förblifva, emot vederlag till 2/3 del ägaren uti Skog. Datum som ofvan Allerkirjoitukset, jaon toimittaja ja todistajat Tonttijaosta sovittiin seuraavasti: 8. Vidare tillkommer Den plan hvarå Tomten är belägen och sträcker sig åt väster, utgörande i Längd 284. alnar förblifven samfälld; och då 1/3 dels ägaren (Avellan; PT) framdeles uppför några Boning eller andre Hems, så bör det skje på vesttra delen af sagda plan. 9. Den 3ne Brunnar som finnas vid Säterie ??? skola sammfallt? underhållas och begagnas, hvilket äfven gäller om Sandgropen. 10. Råg och Höfvets skjörden för innevarande ???uti Ryhtänpuolipeldo skjedd tröskning delas såväl Säd, Halm som ägnas i den proportion som hvardera äga i Egendomen samma förhållande ??tages äfven med åkerh... på sagde åker. Pertti Toukkarin kokoelmat Kimalan kartanon pienemmän osan (1/3) päärakennus oli suvussa kulkevan perimätiedon mukaan rakenteilla, "ke- hillään", Johan Viktor Avellanin häiden aikana vuonna 1849, kun taloon tuli Kuusjoelta nuori emäntä Karoliina Kaarlentytär Yli-Jama. [Juhani Lakio PT:lle 28.8.2007]. Johanista tuli talon isäntä 1851. Oikealla näkyvä tuulimyl- ly jauhoi vielä 1890-luvulla. ¨ Hilja Knaapi maalasi Avellanin päärakennuksen vuonna 1954. Juhani Lakio Oskar Konsinin aikana toimitetusta tilusselvityksestä (1865) ilmenee, että vuonna 1826 jaetun kartanon tonttimaa oli Avellanien ja Konsinien yhteiskäytössä vuoteen 1847 asti. Tonttijako oli toi-mitettu vuonna 1796 ja vahvistettu 1799 [kts. vuoden 1902 jakokirja.] Ennen uuden päärakennuksen rakentamista Avellanit omistivat Kimalan vanhasta päärakennuksesta kolme yläkerran huonetta [il-meisesti sali ja kaksi läntisen päädyn huonetta]. Rovasti Konsille huoneiden lunastaminen 11.11.1847 maksoi 500 taalaria. "Den 27 april 1846 har Prosten H. Konsin tillhandlat sig dessa 2/3 för 5142 Rubel 85 5/7 kopek silfver samt följande år erhållit fastebref derå. Tomten, som hittills varit samfälle för hela rusthållet, har genom samma skifte år 18 11/11 47 blifvit skiftad, samt samma dag de trenne rum å byggningens vestra sida i öfvre våningen, som egts af 1/3, blifvit försåld för 500 riksdaler banco assignationer åt 2/3." Rovasti Konsin osti 11.11.1847, puolisen vuotta kaupanteon jälkeen, Avellanien hallussa olleet päärakennuksen kolme yläkerran läntisen päädyn huonetta 500 riikintaalarilla, noin 250 hopearuplalla. Summa oli noin 1/20 osa koko Kimalan kaupan arvosta (5.142 rpl). Samon yhteiskäytössä ollut tonttimaa jaettiin naapureiden kesken Entistimme toisen Kimalan yläkerran läntisessä päädyssä olevan huoneen kesällä 2000. Ullamaija Toukkari esittelee sablonipaperia Juhani ja Pirjo Lakiolle. Huone on nyt Jacob Avellanin aikaisessa asussa. Jacob Avellan oli Juha-nin äidin isosisän isä (Jacob – Johan Viktor – Oskar Viktor – Varma – Juhani). Kesä 2008. Huoneen kaakeliuuni on valmistet- tu Nauvossa. Jacob Avellanin serkku, Mikael Avellan, oli Nauvon kirkko- herra vuosina 1811–1855. Museoviraston Irma Lounatvuoren mukaan "kuvan perusteella uskaltaisin arvioi-da uuninne olevan Fortuna-nimisen kaakelitehtaan tuotantoa. Fortuna toimi Nauvossa 1800-luvun alussa, tosin varsin lyhyen aikaa, [– Fortuna Faience-Fabrik 1814–1866; PT] mutta sen tuottamia uuneja on monissa Varsinais-Suomen kartanoissa. Uunin yläosan koristereliefi akantuslehvineen on tyypillinen aihe. Useimmiten Fortunan uunit olivat valkeita ja kaakeleiden poikki oli diagonaalisti pirskoteltu sinisiä roiskeita. Somerolla on ainakin vanhempien tietojen mukaan ollut Fortuna-uunit Pitkäjärven ja Palikaisten kartanoissa." Irma Lounatvuori PT:lle 18.1.2001 "Palikaisissa on samanlainen, käyttökuntoinen kaakeliuuni." Johan Gullichsen PT:lle 19.1.2001. "Olihan Avellaneilla yhteys Nauvoon, ja ehkä siitä syystä Fortunan kakeluuni päätyi Kimalaan. Nauvon kirkkoherra 1811–1855 oli Mikael Avellan s. 27.09.1771 Tenholassa, k. 24.02.1855 Nauvossa. Mikaelin vanhemmat olivat, Tenholan kirkkoherra Johan Avellan s. 04.08.1734 Tammelassa, k. 09.12.1800 Tenholassa ja Eva Helena Dickman. Johan Avellan nuorempi oli edellä mainitun Johan Avellanin ja Kristina Barckin poika. Toisin sanoen Nauvon kirkkoherra Mikael Avellan ja Kimalan isäntä Jacob Avellan olivat serkkuja." Donald Wilénin sähköposti PT:lle 15.10.2006 Kun Jacob Avellan osti Kimalan kartanon vuonna 1807, hän luultavasti "remontoi" talon huoneet/huoneita. Tähän viittaa kaksi seikkaa: 1. Alakerran salin savilaastille maalattujen sablonikuvioiden alta löysin turkulaista sanomalehteä vuodelta 1811. 2. Oskar Konsinin laadituttamassa tilusselvityksessä vuodelta 1865 on maininta päärakennuksen olleen korjaamatta viitisenkym-mentä vuotta: ("Åbyggnaderne, bestående af endast trädhus, äro uti försvarligt skick. Då ett boningshus antages stå utan reparation i 50 år, ...") Näkymä huoneesta pikkuympyrälle ja "punssi- paviljongille" 9.9.2007. – kts. lisää kuvia huoneista Viktor Avellanin tytär, Anita (vas.), sukulaisineen visiitillä esi-isänsä talossa elokuussa 2006. Oikealla Juhani Lakio. Kuva alakerran salista. Avellan seurakunnan vaivaishoito johtokuntaan 1813 "Köyhäinhoito uudistui Somerolla vähin erin 1800-luvun puoliväliin mennessä. Orastavia merkkejä uusista tuulista oli seurakunnan ensimmäisen vaivaishoito-johtokunnan perustaminen 30.5.1813. Tähän johti keskusjohdon painostus, viime kädessä maaherran 14.4. antama kuulutus. Säätyläisten kieltäydyttyä pitäjänkokous nimesi johtokunnan puheenjohtajaksi kirkkoherra Michael Lundenin, josta tuli tarmokas paikallisen vaivaishoidon kehittäjä. Muiksi jäseniksi johtokuntaan tulivat opiskelija Ephraim Candolin Harjusta, notaari Jacob Avellan Kimalasta, rusthollari Michel Knapi Rautelasta, talolliset Gabrien Witka Vilukselasta, Jöran Seppä ja Eric Moro Oinasjärveltä sekä Henric Yli-Seppälä ja Johan Ali-Seppälä Joensuusta. [---] vaivaishoitojohtokuntien rooli jäi vielä vähäiseksi. Ne huolehtivat mm. tak-soituslistojen tallentamisesta ja avustusten kirjauksista ilman suurempaa pää-tösvaltaa. Myös monet käytännön ratkaisut hoitoasioissa jäivät edelleen kirkon-kokouksen suoraan valvontaan." Timo Alanen–Markus Hiekkanen–Jussi Härme– Manu Kärki–Osmo Turkki, Somero ja Somerniemi 1449–1999. Someron ja Somerniemen seurakuntien historia, s 138 Toimittanut Helena Honka-Hallila, Jyväskylä 1999 Sivun alkuun Aloitussivulle Ramsayt Konsinit Åvikin Zidbeck Kimalan historiaa Muuta Kimalasta Someron kartanot Puistosivulle Puut ja pensaat Puu- ja pensaskuvat Unelmapuutarhat Kaakeliuuneja Puutarhalinkkejä Maria Wilhelmina Avellan, s. Waltzer 1830–1851 Johan Viktor Avellan isäntänä 1851–1883 Avellanien Kimalan kolmannes jäi Jacob Avellanin kuole-man (21.3.1828) jälkeen hänen ensimmäisestä avioliitosta (Maria Sofia Vallin) syntyneille lapsilleen. Jacob Avellan oli kuollessaan 54-vuotias. Jacob Avellanin kuolinilmoitus. Döde i Landsorterne: Å. Hof.Rätts extra Notarien Jacob Avellan, död å Kimala Rusthåll i Somero den 26 Martii i den 54 ålders år, sörjd och saknad af en efterlefvande enka och fyra barn; hwilket endast på detta sätt anhörige och vänner tillkännagifwes. Finlands Allmänna Tidning no 52/1828 3.5.1828 Perunkirjoitus pidettiin 29.5.1828: "Thorsdagen den 29 inneb. Maji hålles Bouppstelning å Kimala Rusthåll i Somero Socken den efter aflidne Hof:Rätts Extra Notarien Jacob Avellan, hwilket till fordringsägares och gäldenärers underrättelse härigenom fungöres." Finlands Allmänna Tidning no 58 20.5.1828 s. 8 Jacob Avellanin leski Maria Wilhelmina Waltzer – Åvikin saksalaissyntyisen lasinpuhaltajan tytär – lunasti kuitenkin 1830 ja 1836 kartanon itselleen (kiinnekirja 28.3.1844) miehensä ensim-mäisestä avioliitosta syntyneiltä lapsilta [Jakob Vilhelm (1826–1891), Karl Gustaf, (1808–1852) ja Sofia Jakobina Kristina, s. 1810]. Hän hoiti perheelle kuuluvaa Kimalan kolmannesta yli 20 vuotta, kunnes möi 20.4.1851 kartanon vanhimmalle pojalleen Johan Viktor Avellanille (s. 1824, k. 1883). Johan Viktor oli innokas suoviljelyksen harrastaja. Hän sai 1854 Suomen Pankilta 1800 ruplan lainan omistamansa Pullinsuon vilje-lemiseksi. Someron historia II, s. 85 "Avellaniin liitettiin toinen Rekolan osataloista 1860-luvulla ja vuonna 1922 ostettiin takaisin osa Konsinin maista." Someron ja Somerniemen kulttuurimaisema ja vanha ra-kennuskanta 1990, s. 274 1900-luvun alussa Kimalan Kiviniemessä: Aksel (vas.), Nils Wiktor ja Väinö Avellan. Kuva: Lounais-Hämeen Joulu 1997. Nils Wiktor oli lokakuussa 1917 kunnallislautakunnan nimittämän suojelusvar-tion jäsen. "Vartion keskuskomiteaan tulivat kartanon omistaja August Haggren, kauppiaat Gustaf Widen ja N. Kallio, maanviljelijät K. Alhoranta ja Lauri A. Sa-riola sekä ylioppilaat O. N. Juote ja Nils W. Avellan. Loka-marraskuussa Oskari Knaapi ja Arvo Jokimies organisoivat salaisia vartiostoja mm. Joensuuhun, Rautelaan ja Sylvänälle. Aseista oli puute ja Jokimiehen kerrotaan hankkineen siksi 'suuremman määrän Colt-pistooleja'." Jussi Härme, Somero ja Somerniemi 1449–1999, s. 206 Johan Viktorin ajoilta "lienee peräisin osakartanoon ra-kennettu komea kivinavetta. Koska lähitienoolla ei ole sopi-vaa kalliota, on rakennuskivet jouduttu hakemaan kaukaa: muistitiedon mukaan Kiikalasta saakka." – Navetan omis-taa Oskar Avellanin tyttären poika Juhani Lakio. Timo Alanen, Lounais-Hämeen Joulu 1997. Kuva: Pertti Toukkari Alempi kuva: Juhani Lakion albumi Juhani Lakio kivi- navetalla 1985. Vanhassa navettakuvassa näkyy vasemmalla "vilja-aitta, josta kohoaa tanko viireineen "Zidbäck". Taitekatto muutettiin nykyisek- si satulakatoksi 1940-luvun lopulla. Jacob Avellan osti Kimalan 11.4.1807 Veh- maisissa päivätyllä kauppakirjalla Adam Amb- rosius Zidbeckin leskeltä, Renatalta. Tila mak- soi 5555 riikintaalaria, 26 killinkiä. A.A.Z. oli kuollut neljä ja puoli vuotta aikaisem- min vain 47-vuotiaana (4.4.1755–11.11.1802). "Zidbäck-viiri" vuodelta 1797 on yhä tallella. Juhani Lakio mönkijällään Pertti Toukkarin veneen hinauspuuhissa syksyllä 1999. Kuva: Pertti Toukkari Sivun alkuun Aloitussivulle Ramsayt Konsinit Åvikin Zidbeck Kimalan historiaa Muuta Kimalasta Someron kartanot Puistosivulle Puut ja pensaat Puu- ja pensaskuvat Unelmapuutarhat Kaakeliuuneja Puu-tarhalinkkejä Karoliina Avellan Oskar Viktor Avellan 1883–1942 Karoliina Vilhelmiina Avellan (1831–1908). Kuva: Someron historia II, s. 580. Johan Viktor Avellanin kuoleman jälkeen taloa hoiti noin 20 vuo-den ajan hänen leskensä Karoliina, jonka jälkeen isännäksi ryhtyi 1900-luvun alussa Oskar Viktor Avellan. Hänellä oli neljä lasta: Varma, Nils Wiktor, Väinö ja Anna. Oskar Viktor Vilhelm Avellan (1865–1942) ja Agatha Matil- da Niilontytär (o.s. Knaapi) (1862–1935). Kuva: Someron historia II, s. 579. Vuonna 1902 tehdyn isojaon järjestelyn mukaan Avellanin 0,5555 manttaalin tilaan kuului peltoa 66,008 hehtaaria, niittyä 74,024 ha, viljelyskelpoista maata 55,391 ha ja metsämaata 30,598 ha. Tilan kokonaispinta-ala oli 226,381 ha. Tämän lisäksi Avellaneilla oli Rekolan tila, ns. Rekola-Avellan, jossa oli peltoa 2,04 ha, niittyä 54,747 ha, viljelyskelpoista maata 20,038 ha ja metsämaata 2,568 ha, yhteensä 79,393 ha. Konsinin perikunnan kanssa Avellanilla oli yhteisiä maita oli 1,050 ha. Vuonna 1902 Avellanin tilan kokonaispinta-ala oli siis 305,774 ha. Oskar Konsinin perikunnalle kuuluneen (Kimala Konsin 2/3, 1,1111 manttaalia) kartanon suuremman puoliskon kokonaispinta-ala oli 363,872 ha ja Rekola-Konsinin 87,804 ha. Konsineilla oli maata kaikkiaan 451,676 hehtaaria. Vuonna 1825 kahteen osaan jakautuneen Kimalan kartanon pinta-ala oli 758,5 hehtaaria vuonna 1902. Vuonna 1931 Oskar Avellan osti pakkohuutokauppaan joutuneen, vanhan Konsineille kuuluneen osuuden Frans Oskar Nuotiolta. Velkaantunut Oskar Konsinin perikunta oli joutunut myymään maitaan pian isojaon järjestelyn jälkeen. Vuonna 1904 erotettiin Kimalasta Kulmala, 39 ha; Leppäaro 34,5 ha ja Peltola, 33 ha sekä vuonna 1905 Mullivuori, 41,5 ha. Maata myytiin yhteensä 148 hehtaaria. Frans Oskar Nuotio oli ostanut Kimalan vuonna 1916. Tilaan kuu-lui silloin 91 hehtaaria peltoa ja 49 hehtaaria metsää. Velkaantunut Nuotio kuoli keuhkokuumeeseen Kimalassa 29.4.1926, ja tila joutui viisi vuotta myöhemmin vasaran alle. "Kukaan ei lopulta tiennyt, paljonko talossa oli velkaa, paljonko tekaistua. Kirje, jossa kerrottiin myönteinen päätös avuksi haetulle lainalle, ei koskaan tullut perille. Vasta myöhemmin tuli huomautus nos-tamattomasta rahasta. Mutta liian myöhään. Oli myös naa-puri, Oskar Avellan, joka tahtoi talon omakseen. Tila joutui pakkohuutokaupattavaksi vuonna 1931", muisteli Nuotion ty-tär asiaa 1980-luvun alussa. Näin kartano yhdistyi jälleen. Tilan kokonaispinta-ala oli yli 300 hehtaaria. Maita myös yhtiöitettiin; osakeyhtiö Kimalalla oli vuonna 1937 viljeltyä 61,11 ha, viljelyskelpoista maata 18,33 ha, metsää 44,34 ha ja joutomaata 1,593 ha – yhteensä 125,373 ha. Asser Mustonen (vas.) ja Juhani Lakio kevätkylvöjen aikaan 1985. Traktorin hytissä istuu Juhanin poika, Sami Lakio. Pertti Toukkari 1985 1900-luvun maareformien ja sotien seurauksena 758,5 hehtaarin kartanon pinta-ala pienentyi radikaalisti: viidessäkymmenessä vuodessa kahdenteentoista osaan. 1950-luvun alussa Avellaneilla oli maata 65 hehtaaria! Isojaon aikana 1780-luvulla (silloinkin kahtiajakautuneen kartanon) yhteispinta-ala oli 930,68 tynnyrinalaa ((1 ta = 0,49364 ha = 459,4209 ha). Kimalan kartanon omistivat vuonna 1780 kornetti Carl Friedrich Munck (3/4) ja lasinpuhaltaja Gotfried T(h)itz (1/4). Munckilla oli peltoa ja niittyä 128,466 tynnyrinalaa, metsää 569,30, yhteensä 697,76 ta. Thitz omisti peltoa ja niittyä 42,922 ta sekä metsää 190,00 ta, yhteensä 232,92 ta. Kartanon augmenttien eli aputilojen, Rekolan Matts Mårtensonilla (1/2) ja Erik Jacobsonilla (1/2) oli kummallakin tiluksia 139,753 tynnyrinalaa (peltoa ja niittyä 25,753 ta, metsää 114,00 ta), yhteensä 279,506 ta. Augmentteineen kartanon tiluksia oli 1210,433 tynnyrinalaa, ts. 597,5181 hehtaaria. Sota toi karjalaiset Talvi- ja jatkosodan jälkeen Avellanit joutuivat luovuttamaan maitaan siirtoväen asuttamiseen. "Katsottiin, että Oskar Avella-nin perillisistä vain Anna sai elantonsa maanviljelyksestä, muut lapset olivat virkamiehiä. [Oskar Avellan kuoli 1942.] Sen takia kartanon maille perustettiin 12 siirtolaistilaa." Timo Alanen, Lounais-Hämeen Joulu 1997 Kartanon vanha päärakennus toimi jatkosodan jälkeen siirtolaisperheiden väliaikaisena asuntona niin kauan, kunnes omat rakennukset valmistuivat. Äitini Hilkka Toukkari muisti, että 1946–47 talon kymmenessä huoneessa asui yli 30 Kimalan kylään sijoitettua evakkoa: Seppäset, Kauraset, Mustoset, Laineet, Toukkarit. Vanhempani, Hilkka ja Emil Toukkari, tulivat tyttä-rensä Ennin kanssa Kimalaan Punkalaitumelta vappuna 1946. Hilkka Toukkari Pertti Toukkarille 28.2.1999 Viime sotien (1939–1944) seurauksena Avellanien tilan pinta-ala pieneni huomattavasti: vuonna 1954 maata oli noin 65 hehtaaria. Juhani Lakio äitinsä Varman kanssa peltotöissä kesällä 1943. Varma oli Oskar Avellanin tytär. Kuvassa näkyvät tikapuut olivat käytössä vielä 1950-luvulla. Juhani Lakio albumi 2008 Toukkareille Anna, Nils ja Väinö Avellan sekä Varma Lakio joutuivat luovuttamaan (pakkolunastus) maata 32,79 hehtaaria. Toukkarit maksoivat maatalous- ja metsämaastaan sekä vesialueista, yhteisestä rannasta ja sora-alueesta yhteensä 1.050.000 markkaa (= vuoden 2008 rahanarvoon muunnettuna 42.630 euroa). 1/8 yhteisrannasta ja vesialueesta maksoi 700 ja 1/8 yhteisestä sora-alueesta 2500 markkaa. Maanluovutusten on täytynyt ymmärrettävästi herättää syvää katkeruutta, vaikka Anna Avellan (12.12.1900–15.5.1973) suh-tautuikin uusiin naapureihinsa hienotunteisesti. kts. Toukkarien tilusselvitelmä ja arviokirja 26.10.1949 Toisaalta karjalaiskysymys merkitsi Annalle tilan omistussuhteiden selkeytymistä: aiemmin perikunnan omistama paikasta – Oskar Avellan oli kuollut 1942 – tuli nyt Annan isännöimä itsenäinen maatila. Lääkäriveli Väinö ja tuomariveli Nils Wiktor, "Vihtori", menettivät maaomaisuutensa. Avellanit joutuivat luovuttamaan maata asutukseen lähes puolet tilansa pinta-alasta, noin 60 hehtaaria. Varma-sisar – Käkisalmesta kotoisin olleen miehensä Viljo Lakion (molemmat voimistelunopettajia) myötä – sai taas, tavallaan siirtolaisena, itselleen oman osansa Avellanin maista. Kts. MAANHANKINTALAIN (1945) TOTEUTUMINEN SOMEROLLA JA SOMERNIEMELLÄ (79. MAANLUNASTUSLAUTAKUNNAN ALUEELLA) 27.6.1945–31.5.1950 ENSISIJAISET JA TOISSIJAISET MAANLUOVUTTAJAT. PELLON, MUUN MAATALOUSMAAN JA MAATALOUSKELPOISEN MAAN LUOVUTUKSESSA KÄYTETTY ASTEIKKO (MAANHANKINTALAKI 1945) Hallintasopimusryhmät Somerolla ja Somerniemellä1945-50 Someron ja Somerniemen viljelmien luku 1941 ja 1950 Siirtoväen solmimat hallintasopimukset Somerolla ja Somerniemellä 1945-1950 Anna kävi joskus syömässä Osuuskaupan baarissa. Anna Avellan. "Anna-tädin" hautajaiskutsu. Someron siunauskappelissa järjestetty tilaisuus oli 25. toukokuuta 1978. Tämän jälkeen vieraat siirtyivät Kimalaan. Olin lapsena monet kerrat vahtimassa lauantaisin Avellanin pihalla, kun Anna kylpi pihasaunassa. Hän pelkäsi saavansa saunasta häkää, joten vahtija oli tarpeen. Anna pelkäsi myös pimeää. Valot paloivat kaiken yötä naapurissa. Sodan jälkeiset suuret maanluovutukset harmittivat veljeksiä, etenkin "Vihtoria", ja Annan kuoleman jälkeisessä, lohkomis-toimituksen seurauksena syntyneestä valituskirjelmästä [alle-kirjoittajina Nils Wiktor Avellan tyttärensä kanssa] on vielä 16.5.1979 luettavissa: "...Tässä yhteydessä minä allekirjoittanut N. W. Avellan huomautan vielä, että minulta ja sisaruksiltani otettiin maanhankintalakia sovellettaessa poikkeuksellisen paljon maata, metsää ja rakennuksia ym., niin että paikkakuntalaisetkin olivat siitä aikoinaan kauhuissaan, ja että suurin osa kansalaisista ja mm. suurten maatilojen omistajatkin säästyivät sii-tä kirouksesta kokonaan. Kun silloin annoimme myös tieoikeuden rantaan Kimala-nimisen tilan reu-nasta, niin silloin vakuutettiin meille, että nyt ko. Kartanon tilan reunassa oleva, isämme Oskar Avellanin perustama ja käyttämä, vanha rantatie jää meille yksityiseksi tieksi. – On valitettavaa, jos viranomaiset eivät ole tehneet siitä asiakirjoihin riittävän selviä merkintöjä. Joka tapauk-sessa on siis kohtuutonta, että meiltä vieläkin pyritään ottamaan ilmai-seksi maata, riistämään meiltä Kartano-nimiseen kantatilaan kuuluva yksityinen rantatiekin, jonka esi-isämme ovat tehneet. Näin ollen odotam-me siis korjauksia ja oikeita ratkaisuja asiassa." – Kysymyksessä oli lakkautunut vanha yhteinen 7 metrin levyi-nen peltotie, jonka pohja tien lakkaamisen jälkeen lain mu-kaa jaettiin kahtia rajanaapurien kesken. Toimitusinsinööri Erkki Lahma vastasi valitukseen 14.11.1979 "Ns. rantatien osalta selvitin varsin pitkään lakia tilojen yhteisten teiden ja valtaojien lakkaamisesta yhteisinä alueina huomatakseni, ettei kaikki voi ymmärtää sanotun lain mielestäni tältä osin varsin selvää rajanmää-räytymisperustetta. On todettava, että kyseinen lohkomistoimituksen sel-vittely vei 9.6.1978 kokouksessa aikaa kaikenkaikkiaan yli kolme tuntia, kun lohkomistoimituksen loppukokous allekirjoittaneen johtamana kes-tää normaalisti alle tunnin, joskus alle puolikin tuntia." Rajaoja-episodi 1983 En tiennyt mitään yhteisen rantatien lakkautumisen aiheuttamasta närästä. Wiktor Avellanin närkästys johtui ilmeisesti siitä, että Ki-malaan asutetut siirtolaiset olivat saaneet Pusulanjärven rannasta yhteisen ranta-alueen, jolle täytyi vetää tie, periaatteessa Avella-nien mailta – tosiasiassa yhteiseen rantaan kulkeva tie kuitenkin lohkottiin Toukkarien maiden reunasta, kuten yhteinen ranta-aluekin! Wiktor Avellanin järkeilyn mukaan tämä uusi tie tavallaan korvasi vanhan yhteisen peltotien puolikkaan, ja tästä olisi pitänyt aikanaan tehdä rekisterimerkintä papereihin. Näin vanha rantatie olisi kuulunut kokonaan Avellaneille. Avellanin perikunta myi 80-luvun alussa päärakennuksen ja sitä ympäröivät noin kuuden hehtaarin laajuiset maat. Tila nimettiin Koivukimalaksi. Nyt vanha lakkautettu yhteinen peltotie alkoi elää uutta elämäänsä. Olin luullut tietä Avellanien omaksi rantatieksi, jo-ten en lainkaan pitänyt outona, kun Koivukimalan uusi omistaja ehdotti perkaavansa ja kaivattavansa "omalla kustannuksellaan" rajaojan. Pidin ehdotusta jalomielisenä, vaikka jotenkin ihmettelin hanketta: tavallisesti raja-ojien kaivatuskustannukset puolitetaan rajanaapurien kesken. Pari vuotta myöhemmin naapurin vehnäpelto lainehti 3,5 metriä Toukkarin puolella. Vuoden 1976 lain (983/1976) nojalla rantatie oli lakannut ole-masta, ja uusi yhteinen raja vedettiin tien keskiviivan kohdalle; rajapyykit (72–73) oli siirretty lohkomis- ja osittaisessa rajankäyn-titoimituksessa jo 4.6.1980 (n:o 102855) uusille paikoilleen. Koivukimalan (RN:o 2:115) maa-alue kapeni näin 280 metrin matkalta 3,5 metriä, ts. 9,8 aaria. Vasta naapurien, lähinnä Viljo Lakion, ihmettelyn jälkeen aloin tutkia asiaa kesällä 1983. Koska rajan paikasta en päässyt yksi-mielisyyteen naapurin kanssa, lähetin vanhan isäni nimissä selvitys-pyynnön Hämeenlinnan maanmittauskonttoriin 24.8.1983. Vas-tauskirjeessään 18.10.1983 viranomaiset vahvistivat oikean raja-linjan, ja vielä samana syksynä Väinö Nieminen kaivinkoneineen veti uuden ojan oikealle paikalle 800 markan hinnasta – nyt Eemil Toukkarin kustannuksella! * * * Muistona tästä omituisesta rajaepisodista on vieläkin ojassa nä-kyvä mutka rantaviivan tuntumassa, emme näet halunneet kaataa oikean rajaojan kohdalle istutettuja haavan taimia. Mitään riitoja ei asian johdosta syntynyt – korkeintaan ironista hymyilyä – yleen-sähän Somerolla on totuttu, että rajaojat kaivetaan rajapyykkien kohdalle. Rajaoja-episodi herätti kylällä aikamoista keskustelua ja speku-lointia. Itse kuitenkin haluan uskoa, ettei kysymys ollut epärehelli-syydestä, vaan koko soppa johtui väärinkäsityksestä. Opetus oli tietysti se, ettei kannata luottaa itsestäänselvyyksiin ja uskomuksiin. Kun rajoja vahvistetaan, kaikkien rajanaapurien on oltava paikal-la pyykkikiviä katsastamassa. Näin vältytään turhilta sekaannuksil-ta. Pertti Toukkari Oskar Avellanin tytär Anna Vilhelmina (1900–1973) viljeli tilaa kuolemaansa saakka. Kuvassa Pentti Nuotio Annan kanssa navetalle johtavalla kujalla 60-luvulla. – Nuotiot omistivat Konsinien jälkeen Kimalaa vuoteen 1931. Somero-Seuran kuva-arkisto Museoesineitä noudetaan Someron torppa- museoon 7.9.1976. Kuvassa Viljo Lakio ja Raija Pentti. Somero-Seuran kuva-arkisto Avellanin vanhassa puuceessä on viisi istumapaikkaa. Pertti Toukkari 2006 Kuja Topi Pylkän ikuistamana vuonna 1975. Sama kuja 8.8.1999. Pertti Toukkari Tie oli nykyistä kapeampi joskus 1940-luvulla. Juhani Lakion albumi Avellanin historiallinen pihapiiri on luokiteltu Varsinais-Suomen seutukaavassa 1985–1986 suojelukohteeksi SU-660: "Talon-poikaiskartano (Avellan). Pienehkö kartano, 1800-luvun asussa. Maisemallisesti ja sekä kulttuuri- että rakennushistoriallisesti merkittävä." kts. Salon seudun maakuntakaavaehdotus 19.9.2005: Merkittävät rakennetun ympäristön alueet Avellanin päärakennus 1800-luvun puolivä- listä peräisin olevassa maalauksessa. Talo on säilynyt samassa asussa yli 150 vuotta. Oikeal- la näkyvä 1700-luvulta peräisin olevasta tuuli- myllystä on havaintoja vielä 1890-luvulta (kts. "Kartanot" /Someron tuulimyllyt). Perimätiedon mukaan taulun maalasi järven vastakkaisella puolelta Lahden kartanon kotiopettaja, joka oli rakastunut Kimalan kauniiseen tyttäreen. Alkuperäinen taulu on Konsinin suvulla. (Klikkaa suurennos.) Pertti Toukkarin kokoelmat 1840-luvulta (ilmeisesti vuodelta 1850) peräisin oleva pää-rakennus, 1800-luvun puolivälissä rakennettu hirsinen sauna ja va-jarakennus, 1890-luvulta peräisin oleva ns. isännän asuintalo sekä pihan luoteissivulla sijaitseva väentupa muodostavat mielenkiin-toisen, umpipihamaisen kokonaisuuden. Avellan huhtikuussa 1998. Talon nykyinen omistaja on Jyrki Raulo. "Keltaiseksi maalattu, nelilapekaton peittämä päärakennus on rakennettu 1840-luvulla ja säilynyt nykyaikaan asti miltei alkuperäisessä asussaan. Se sisältää 5 keskeissalijärjestelmän mukaan sijoitettua huonetta, joista saliin on 1800-luvun lop-pukymmeninä maalattu sen ajan makusuunnan mukaiset seinä- ja kattomaalaukset." Suomen kartanot ja suurtilat III, s. 15 "Kimalan Avellanin salin kattokoristeita 1948." (Klikkaa suurennos.) Someron historia II, s. 589 Pihapiirin rakennukset sekä sitä ympäröivät noin 6 hehtaarin pellot on myyty 1980-luvun alussa Jyrki Raulolle. 1890-luvulla rakennettu isännän asuintalo tai ns. "Akselin" talo 8.8.1999. Muut maa- ja metsäalueet kuuluvat Oskar Avellanin lastenlapsille: Juhani Lakiolle (myös vanha kivinavetta ja talousrakennukset), Aarto Avellanille ja Anita Avellanille. Sivun alkuun Aloitussivulle Ramsayt Konsinit Åvikin Zidbeck Kimalan historiaa Muuta Kimalasta Someron kartanot Puistosivulle Puut ja pensaat Puu- ja pensaskuvat Unelmapuutarhat Kaakeliuuneja Puutarhalinkkejä Avellan-suku kts. myös Merja Matomäen Avellan-sivut Suomen muinaismuistoyhdistys, Sukukirja. Suomen aatelittomia sukuja, I osa. Toimittanut Axel Bergholm. Helsinki 1901. Sukututkimusseuran kustantama näköispainos Jyväskylä 1984. "Avellan suvun kantaisä oli talollisen Tuomas Niilonpojan ja hänen vaimonsa Briitan poika Tarkin talosta Kiukaisten Panelian kylässä. Kun pojalle kouluun lähetettäissä piti annettaman sukunimi, ehdotti pitäjänapulainen, jonka kanssa isä asiasta neuvotteli, että pantaisiin nimeksi Avellanus, koska Tarkin pihalla kasvoi pähkinäpuu (corylus avellana), ja niin tehtiinkin. Suku on ollut perehtyneenä viimeisiin aikoihin asti parhastaan lounaisessa Suomessa. Sen vanhemmat polvet vaikuttivat enimmiten pappissäädyssä, mutta myöhemmät jäsenet ovat vaikuttaneet mitkä milläkin elämänalalla, etenkin lainopin palveluksessa. Yksi niistä lakimiehistä, hovioik. presidentti Karl Adam Avellan aateloitiin nimellä Adlerstjerna, mutta hänen aatelissukunsa on jo sukupuuttoon kuollut." [Aleksanteri I:n vieraillessa Turun hovioikeudessa 1.4.1809 "keisarille annettiin myös tilaisuus ylentää joitakin hovikoikuden herroja, koska yksi hovioikeudenneuvoksen virka oli avoinna. Asessori Pomoellista tuli hovioikeudenneuvos, sihteeri Avellan ylennettiin asessoriksi, ja notaari ja asianajoviskaali Wallén eteni sihteeriksi." – Henrika Tandefelt, Porvoo 1809. Juhlamenoja ja tanssiaisia, s. 82. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 2009] kts. Ylioppilasmatrikkeli: "http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=10547" 17.3.1790 Karl Adam Avellan, aateloituna 1834 Adlerstjerna 10547. s. Viaporissa 9.9.1776. Vht: Rymättylän kirkkoherra, FM Karl Avellan 7923 (yo 1756, † 1808) ja hänen 1. puolisonsa Maria Rebecka Laman. Ylioppilas Turussa 17.3.1790 [Avellan] Carol. Adam. Tavast. _ 702. Tuomarintutkinto 11.12.1793. Turun hovioikeuden auskultantti 6.3.1794. MOT h.c. 17.7.1840. — Turun hovioikeuden ylim. notaari 1795, kanslisti 1799, ylim. viskaali 1800, notaari s.v., varakanneviskaali 1806, sihteeri 1808, asessori 1809, hovioikeudenneuvos 1816, varapresidentti 1826. Samalla senaatin oikeusosaston jäsen 1828–33. Vaasan hovioikeuden presidentti 1833, ero 1841. Aateloitu 1834. † Turussa 27.8.1857 Pso: 1:o 1806 Anna Kristina Lindqvist († 1814); 2:o 1821 Gunilla Kristina Sofia af Grubbens († 1863). Appi: matematiikan professori, FM Johan Henrik Lindqvist 8075 (yo 1758, † 1798). Appi: kauppaneuvos Mikael Grubb, aatel. 1768 af Grubbens 7045 (yo 1744, † 1808). Poika: ylioppilas Karl Alexander Avellan 14668 (yo 1829, † 1832). Poika: Turun hovioikeuden asessori Karl Severin Adlerstjerna 15706 (yo 1839, † 1860). Poika: hovioikeudenneuvos Karl Hjalmar Adlerstjerna 16043 (yo 1842, † 1878). Vävy: Euran kirkkoherra, FM Gustaf Vilhelm Homén 13303 (yo 1819, † 1874). Vävy: Laihian kirkkoherra Henrik Adolf Appelberg 16215 (yo 1844, † 1901). Vävy: Sipoon kirkkoherra Fredrik Vilhelm Fredrikson 16281 (yo 1845, † 1904). Viittauksia: HYK ms., Index s. 14a; HYK ms. AKA:16, Konsistorin registratuura 1789–1794 s. 138'' (16.12.1793, Todistus Turun hovioikeuden auskultointiluvan hakemista varten); KA Ansioluettelokokoelma; TMA Turun HO, Luettelo auskultanteista 1750–1896 #359. — V. Lagus, Studentmatrikel II (1892–95) s. 321 (CXLI). — A. Bergholm, Sukukirja I (1892) s. 106 (Avellan Taulu 15); A. Bergholm, Keisarillisen Suomen hallituskonseljin ja senaatin puheenjohtajat, jäsenet ja virkamiehet 1809–1909 (1912) s. 155; H. J. Boström, Wasa hofrätts presidenter, ledamöter och tjänstemän... 1776–1914 (1915) s. 24; A. W. Westerlund, Turun hovioikeuden presidentit, jäsenet ja virkamiehet 1623–1923. I (1923) s. 130; T. Carpelan, Ättartavlor för de på Finlands riddarhus inskrivna efter 1809 adlade, naturaliserade eller adopterade ätterna (1937–42) s. 1 (Adlerstjerna Tab. 1); M. Mali, Korkein oikeus 1809–1959 (1959) s. 138" Taulu 1. Mikael Avellanus, s. 1677, Tarkin talon isännän poika. Saatuaan opetusta Euran pitäjänapulaiselta, ja sitte luettuaan Porin triviaalikoulussa yliopp. Sat. Turussa 4/6 1702. Määrätty 1709 apulaiseksi Nummelle; 1717 Nummen pitäjän kappal:ksi ja vahvistettu siihen virkaa 1722. Rakensi itselleen 2/3 virstaa eteläpuolelle Nummen kirkkoa ja 1/2 virstaa Hämeentullista koilliseen aivan likelle Kuuvuorta asuinhuoneen, jossa sekä hän että h. poikansa kaiken elinaikansa asuivat. Sai poikansa sijaisekseen vanhuutensa vuoksi 1748 ja heitti hänelle kappalaisviran kokonaan 1753. K. 2/2 1761. Puoliso: Katarina, k. n. 1750. (II) Lapsia: Johannes, k. 1785. Kappal. T. 2. Tytär, naitu Harjavallan kapall:lle Anders Nummelin'ille, s. 1708, k. 1776. Tytär, naitu Maakalston rusthollarille Nummen pitäjässä. Taulu 2. II. Johannes Avellanus Mikaelin p. (t. 1), s. 9/1 1709, yliopp. 1729. Pitäjänapul. Tammelassa 1731, mutta rupesi 1748 isänsä sijaiseksi Nummella. Nummen kappal. 1753. K. siellä 1/1 1785. Puoliso: Kristina Barck, s. 22.4.1711, k. Tammelan pappilassa 28/7 1801, saman pitäjän kappal. Johannes Barck'in ja Kristina Gottleben'in tytär. (III) Lapsia: Johan, s. 1734, k. 1800. Kkha. T. 3. Mikael, s. 1736, k. 1807. Lääninprovasti. T. 9. Gabriel, s. 1738, k. 1803. Kollega. T. 14. Karl, s. 1741, k. 1808. Kkha. T. 15. Gustaf, s. 1742, k. 1832. Provasti. T. 19. Daniel, s. 21./1 1746 Nummella. Yliopp. Tav. 1760. Turun hovioik. auskult. 20/5 1765, y. m. kanslisti 7/7 s. v. Kanneviskaalin "amanuensis" 5/7 1766; varanotarius 26/4 1768. Toimitti pormestarinvirkaa Tammisaaressa valtiopäivänaikana 14/8 1771 - 10/10 1772, sitt. kihlak:n tuomarinvirkaa Uudellamaalla. K. Nils, s. 15/2 1749. Yliopp. Tav. 17/6 1766 Turussa, maisteri 22/7 1772. Lääketiet. tohtori Upsalassa 1775. Turun kaupungin-fysikus 28/2 1776. Myös lääketiet. apulainen ja anatomian prosektori yliopistossa 13/1 1777. Anatomian professori samalla palkalla kuin hänellä prosektorina oli ollut 1/4 1778. K. 14/1 1780 lapsetonna. Puoliso: 29/9 1778 Johanna Vilhelmina Lagerborg (aat. suk. n:o 105), s. 24/9 1757, k. Turussa 5/5 1815, Turun hovioik. varapresid. Karl Lagerborgäin ja h. 2. vaimonsa Barbara Katarina Hisingäin tytär, joka uudestaan naitiin Uudenmaan ja Hämeen laamannille Johan Smaleen'ille, s. 13/6 1752, k. 22/9 1810. Taulu 9. IV. Mikael Avellan Johanneksen p. (t. 2), s. Tammelassa 26/4 1736. Yliopp. Tav. Turussa 1751, maisteri 2/8 1757. Itämaiden ja kreikan kielten dosentti 8/9 1761. Turun katedraalikoulun collector 20/10 1762, mutta ei toimittanut tätä virkaa. Turun tuomiokirkon choralis 3/11 1764 ja samalla jumaluusopin dosentti 1766. Hämäläisosakunnan kuraattori 1767 - 1773. Jum. opin apulainen 18/1 1773. Tammelan kkha 22/10 sv. Lääninprovasti 1777. Valtiopäivämies 1778. J. o. tohtori 1779. Pappeinkokouk-sessa 1791 esimiehenä puolustanut painattamaansa väitöskirjaa De diverso hominum post hanc vitam statu. Sai useita ääniä kolmessa piispanvaalisa sekä Turun että Porvoon hiippakunnassa. K. 17/1 1807. Puoliso: 1:o 14/10 1766 Magdalena Carström, k. 1782, kaupp. Turussa Henrik Carström'in ja Elisabet Procopaeus'en tytär; 2:o 25/3 1783 Eleonora Sofia von Willebrand (aat. suk. n:o 119), s. 1752, k. 11/11 1800 lapsetonna, kapteeni Ernst Gustaf v. Willebrand'in ja Sofia Katarina Jägerhorn'in tytär. (IV) Lapsia: 1. Elisabet, s. 28/8 1767 Turku, k. 4/2 1772 Turku. 1. Kristina, s. 30.1.1768 Turku, k. 17.3.1778 Tammela. 1. Henrik, s. 15.11.1770 Turku, k. 18.2.1771 Turku. 1. Noak, s. 5.2.1772 Turku, k. 22.6.1774 Turku. 1. Johan, s. 18.8.1773 Turku, k. 28.6 1774 Turku. 1. Jakob, s. 11.8.1775 Tammela, k. 26.3.1828 Somero. Hovioik. y. m. notarius. T. 10. 1. Ulrika, s. 1778 Tammela?, k. leskenä 19.4.1827. Puoliso: 11.3.1802 Tammela, Uuden- maan jalkaväen luutnantti Erik Maununpoika Tammelander, Kuurisjärven kartanossa Akaan pitäjää, s. 8/11 1765, k. 10/10 1811 Kuurisjärvellä. (Kun leskirouva Ulrika Tammelander kuoli kuumeeseen 19.4.1827 Akaalla, hänen sanotaan olevan 48 vuotta, 9 kuukautta ja 5 pävää vanha, ts. syntynyt 4.7.1778. Hänen miehensä Erikin kohdalla sanotaan 45 vuotta, 10 kuukautta ja 28 päivää, jolloin hän olisi syntynyt 12.11.1765. Ulrikalla ja Erikillä oli ainakin 2 lasta. - Donald Wilen PT:lle 17.10.2006.) 1. Margareta s. 1780 Tammela?, k. 18.01.1782 Tammela. Kuollessaan lapsen sanotaan olevan 1 vuosi ja 7 kuukautta vanha. 1. Magdalena, s. 17.5.1782, k. 18.4.1849. Puoliso 4.10.1804 Tammela, nimituom. sitt. (25/8 1824) Mynämäen tuomiok:n tuomari Gustaf Adolf Lemberg, s. 26.5.1777 Seili, Nauvo, k. 8.8.1858 Askainen, Pulkkilan tilalla Lemun pitäjässä. Taulu 10. IV. Jakob Avellan Mikaelin p. (t. 9). s. 11/8 1775. Yliopp. Tav. 1793. Turun hovioik. auskult. 23/6 1798, y. m. notarius 1801. Maanviljelijä Somerolla 1807. K. siellä Kimalan rusthollissa 21/3 1828. Puoliso: 1:o Sara Sofia Vallin, s. 26/1 1784, k. 29/1 1821; 2:o 2/5 1822 Maria Vilhelmina Waltzer, s. 14/6 1801, k. 11/4 1868, lasinpuhaltajan tytär. Lapsia: 1. Jakob Vilhelm, s. 26/2 1806 Somerolla. Yliopp. Tav. 19/6 1827. Papiksi vihitty 6/6 1829 ja serkkunsa Navon prov. Mikael Avellan'in apulainen /6 1829–/6 1830. Venäjän kielen opettaja Hämeenlinnan koulussa 16/6 1830. Myös v. t. collega inferior sam. koulussa /5 1841. Määrätty 31/12 s. v. tieteellisen matkansa Kasanissa 1841–2 ja 1843–5 lopetettuaan hoitamaan venäjän kielen opettajavirkaa Hämeenlinnan ylialk. koulussa. Nimitetty siihen virkaan 1850. Kun ylialk. koulu, sitt. alkeisopisto lakkautettiin 1879, palveluksesta vapaa. K. lapsetonna Hämeen-linnassa 29/4 1891 jouluaattona liukahdettuaan kadulla. – Stanis-lain tähd. jäsen 3. luok. 29/4 1863. Julkaisi: Praktisk rysk grammatik af Nik. Gretsch, öfvers. af Vilh. Avellan, Hämeenl. 1848, ja Ryska språkets grammatik i sammandrag af Al. Bostokof, öfvers., Hämeenl. 1848. Puoliso: Ulrika. 1. Karl Gustaf, s. Somerolla 13/8 1808. Muutti 1825 Turkuun, jossa eli porvarina. K. 1852. Puoliso: Vendla. Hänellä oli tytär naitu Turussa työmiehelle. 1. Sofia Jakobina Kristina, s. 2/8 1810, K. Puoliso: ent. lasitehtaan kirjuri, itsellinen Somerolla Tobias Grundström. * * * 2. Johan Viktor, s. 1824, k. 1883. rusthollari. T. 11. 2. Jakob Fredrik, s. 1828, k. 1868. Talollinen. T. 12. Taulu 11. V. Johan Viktor Avellan Jaakon p. (t. 10), s. 11/5 1824. Rusthollari Somerolla. K. 4/2 1883. Puoliso: rusthollarintytär Karolina Vilhelmina Kaarlentytär, s. 20/1 1831. (VI) Lapsia: Vilhelmina Viktoria, s. 22/12 1853. Puoliso: talollinen Matti Heikkilä Rautelan kylästä. Aurora, s. (kaks.) 23/10 1860. Puoliso: talollinen Juhana Klavu Uskelasta. Edla Sofia, s. (kaks.) 23/10 1860. Olga Karolina, s. 31/3 1863. Puoliso: maakauppias Frans August Virtanen Kiikalasta. Oskar Viktor Vilhelm, s. 25/10 1865. Puoliso: Agata Matilda Niileksentytär Knaapi, s. 17/10 1862. (kts. Oskarin lapset) August Hjalmar, s. 2/1 1872. Lyseolainen. kts. s. 56 helsinki.fi/keskusarkisto/virkamiehet HAMMASLÄÄKETIETEEN OPETUKSEN ALKUVAIHEISTA HELSINGIN YLIOPISTOSSA "Hammaslääketieteen tohtorin tutkinnon saaminen Helsingin yliopistoon tuotti odot-tamattomia vaikeuksia. Lääketieteellisen tiedekunnan mukaan yhdessä tiedekunnassa oli mahdotonta jakaa kahdenlaisia tohtorinarvoja. Suomen Hammaslääkäriseuran piirissä asiaa taas vastustettiin sillä perusteella, että hammaslääkärien alkuopinnot eivät vastanneet lääketieteen kandidaatin opintoja. Kymmenen vuotta kestäneen odotuksen jälkeen odon-tologian tohtorin tutkinto vihdoin perustettiin vuonna 1917. Ensimmäisenä sen sai Avellan, joka oli väitellyt jo vuonna 1907, samoihin aikoihin kun asia oli pantu vireille." kts. http://www.saunalahti.fi/arnoldus/hamlaak.html http://www.histdoc.net/varia/hy11.html http://www.histdoc.net/varia/hy03.html "AVELLAN, AUGUST HJALMAR, MK., Ylim. professori. (Proteesi- ja hammas-oikomisoppi). Luennoi (suomeksi), toimeenpanee demonstrationeja ja antaa kliinillistä ope-tusta maanant., tiist., torst. ja perjant. k:lo ½ 9—11 e. p. p. proteesiopissa, keskiv. klo ½ 6—½ 7 j. p. p. hammasoikomisopissa. Tavataan k:lo 2—3 j. p. p. Asunto: Yrjönkatu 10." Knut Aksel, s. 9/5 1875. Sivun alkuun Aloitussivulle Ramsayt Konsinit Åvikin Zidbeck Kimalan historiaa Muuta Kimalasta Someron kartanot Puistosivulle Puut ja pensaat Puu- ja pensaskuvat Unelmapuutarhat Kaakeliuuneja Puutarhalinkkejä Jos Sinulla on Kimalaan liittyviä vanhoja kuvia tai muuta materiaalia, ota yhteyttä: Pertti Toukkari: (05) 374 6763, 041 543 8890 e-mail: pertti.toukkari@sci.fi,   PALAUTETTA Kiitos! © Pertti Toukkari Päivitys 12.3.2010 <bgsound src="bjsair.mid"> Musiikki: bjsair.mid Vieraita 12.7.1999 lähtien 20.1.2009 alkaen 27.1.2009 alkaen Website Hit Counter